|
Jyväskylän ensimmäinen joulukatu sijaitsi Väinönkadulla 1940- ja 1950-lukujen vaihteesta alkaen. Joulukadun kustansivat kadun varrella sijainneet liikkeet, mm. Syvänoro ja Oro. Lahjoja jakava pukki tuli maaseudulla yleiseen tietoisuuteen kansakoulujen kuusijuhlien myötä. Joulupukin lähtökohta löytyy suomalaisesta maaseudun perinteestä. Kylissä liikkui joulun aikaan pukeiksi tai kurjiksi naamioituneita nuorukaisia, jotka huvittivat ja pelottivat talon väkeä kerjäten samalla ruokaa ja juomaa. Tähän suomalaiseen joulupukkiin yhdistettiin piirteitä keskieurooppalaisista, lahjoja jakavista hahmoista, joista tärkein oli Pyhä Nikolaus. Joulupukista tuli osittain yliluonnollinen ja pelottava hahmo, joka palkitsi kilttejä lapsia lahjoilla ja rankaisi tuhmia lapsia vitsakimpulla. Jyväskylään vuonna 1863 perustetun suomenkielisen kansakoulunopettajaseminaarin kautta levisivät erilaiset joulutavat kansakouluihin ja niistä koteihin. Seminaarin jokaiseen joulujuhlaan kuului suuri, kattoon asti ulottuva ja elävin kynttilöin koristeltu joulukuusi. Maaseudulla joulukuuset alkoivat yleistyä kansakoulujen kuusijuhlien myötä 1870- ja 1880-luvuilla. Joulukuusen leviämistä edistivät myös joulujulkaisut sekä vanha kansanomainen tapa pystyttää juhannus-, hää- ja nimipäiväkuusia. Seminaarin omissa joulujuhlissa keskeinen osa ohjelmaa oli joululaulujen esittäminen. Opettajien ja oppilaiden tekemät, monet edelleen tutut joululaulut levisivät valmistuneiden opettajien välityksellä eri puolille Suomea. Joululauluja käännettiin suomeksi ja sävellettiin jo seminaarin alkuvuosina, mutta 1800-luvun lopulla P.J. Hannikaisen tulo seminaariin musiikinlehtoriksi merkitsi jouluohjelmiston laajenemista. Tunnetuimpia Hannikaisen joululauluja lienee Joulupukki, joulupukki. Perhekeskeisyydestä, tuli 1800-luvulla keskeinen käyttäytymistä säätelevä tekijä. Perheestä tuli yhteiskunnan perusyksikkö. Mies huolehti perheen elatuksesta ja vaimo kodin kauneudesta ja siisteydestä sekä lapsista. Perheen tunnesiteet olivat tärkeät ja joulu sopi vuotuisjuhlista parhaiten vahvistamaan perhekeskeisyyttä. Säätyläisesikuvien mukaisesti suomalainen joulu alkoi muuttua kodin ja perheen juhlaksi. Säätyläiset ja kaupunkilaiset aloittivat joulunvieton ensimmäisenä adventtina saksalaisen esikuvan mukaan. |
||||
|
