TUOMAAN MARKKINAT

Jyväskylän kaupunki on syntynyt vanhalle markkinapaikalle. Joulun alla, 17.12. järjestettyjä markkinoita kutsuttiin Tuomaan markkinoiksi. Markkinoilla maalaiset irrottautuivat kotiympäristöstään ja heillä oli tuotteidensa myynnin lisäksi mahdollisuus myös huvitteluun. Markkinat aiheuttivatkin närkästystä ”paheellisuutensa” vuoksi.

”Silloin markkinoilla oli vielä merkitystä kaupallisessakin mielessä. Maalaiset tulivat vaihtamaan hevosia tai ostamaan sekä myymään. Naisväki oli usein mukana ja he toivat tullessaan kuormassa voita, leipää, verimakkaroita, juustoja y.m. kotona tehtyjä tuotteita ja saamillaan rahoilla ostivat vaatetta ja muuta tarpeellista, sekä tietysti markkinarinkelin, korppu- ja taikka Ruthin vesirinkeleitä viemisiksi kotimiehille ja markkinakahvin kanssa syötäväksi.” (Räsänen 1984, Älylästä Tyhmälän torille.)

”Tuomaanpäivän markkinoitten aattotunnelma täytti eilen torikuvan. Se levittäytyi myyntipöydille kauniina käsitöinä, kudonnaisina, lasten leluina, kirjavina joulukoristeina ja hevospuomien luona joulukuusien vihreinä rivistöinä.” (Keskisuomalainen 21.12.1952)