Ajattelijat-tiedeblogit

Nopeaan tahtiin teknologisoituva maailma voi aiheuttaa kitkaa ihmisen ja koneen välille, mutta ihmisen ajattelua ymmärtävä tekoäly voi ratkaista tämän ongelman.

Pienikin oma tila voi taata elvyttävän luovuuden kokemuksen kriisien ja turvattomuuden aikana, kirjoittaa yliopistonlehtori Risto Niemi-Pynttäri.

Vaihdevuodet muuttavat naisten kolesteroliaineenvaihduntaa, mutta sen nettovaikutuksia terveyteen ei vielä tiedetä tarkalleen.

Rasismi on piiloutunut rakenteisiin ja arkisiin käytäntöihin.

Nykyinen yhteiskuntamme ja hyvinvoinnin taso nojaa perustutkimukseen pohjautuviin löytöihin, jotka ovat mahdollistaneet kykymme ylläpitää terveyttä ja tunnistaa, ehkäistä ja hoitaa sairauksia.

Sosiaalisen median alustat tarjoavat sanomalehdille paljon mahdollisuuksia sitouttaa yleisöjään, mutta sanomalehdet silti suosivat yksisuuntaista uutistuotannon mallia.

Kun reaalimaailma muuttuu, ohjelmiston pitää jatkuvasti muuttua.

Toisin kuin tasaisin väliajoin väitetään, kaikille parasta tapaa harjoitella ja syödä ei olekaan, kirjoittaa liikuntafysiologian apulaisprofessori Juha Hulmi.

Suomen nousussa mallimaaksi on ollut omat haasteensa, kun ulkomaiset poliitikot ovat käyttäneet Suomen esimerkkiä omiin tarkoituksiinsa, akatemiaprofessori Pasi Ihalainen kirjoittaa Tiedeblogissa.

Tiedeosaaminen ja tieteen lukutaito antavat olennaisia työkaluja uutisviidakossa selviytymiseen ja vastuulliseen kansalaisuuteen.

Vaikuttajien kasvattaminen on yliopistokoulutuksen tehtävä, kirjoittaa dekaani Mikko Mönkkönen.

Useimpien ympäristöongelmien ratkaisemisessa olisi tärkeintä saada aikaan sellainen yhteiskunta, jossa kestämättömät ratkaisut jäisivät tekemättä kaikilta, kirjottaa Panu Halme.