Tutkimusuutisia ja tiedeartikkeleita

Tutkimusuutisia ja tiedeartikkeleita Jyväskylän yliopistosta. Jos etsit jotain tiettyä uutista tai tiedotetta, kokeile sivustohakua.

Sivustohaku

Kirjoissa käytetty kieli on usein sanastoltaan ja rakenteeltaan monipuolisempaa kuin tavallisen arjen vuorovaikutustilanteen kieli. Lukuhetki vanhemman kanssa mahdollistaa myös turvallisen tilanteen, jossa lapsi voi kysyä esimerkiksi hänelle vieraista sanoista. Kuvituskuva.

Yhdessä lukeminen ennustaa lapsen lukutaitoa

Pohja lapsen lukutaidolle alkaa kehittyä jo vuosia ennen kouluunmenoa. Pitkittäistutkimuksen mukaan yhdessä lukeminen ennustaa parempaa lukutaitoa niin alakoulussa kuin peruskoulun päättyessä.

Suomessa kehitetyllä avoimen dialogin hoitomallilla voidaan kustannustehokkaasti auttaa mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria ja heidän perheitään. Hoitomalli on sisällytetty myös maailman terveysjärjestö WHO:n mielenterveyshoitoa koskeviin ohjeistuksiin.

Avoimen dialogin hoitomalli voi kustannustehokkaasti edistää nuorisopsykiatrisen hoidon vaikuttavuutta

Avoimen dialogin hoitomallin mukaisesti hoitoa saaneet mielenterveysongelmista kärsineet nuoret olivat kymmenen vuoden seurannan päättyessä todennäköisemmin työkykyisiä kuin muunlaista mielenterveyshoitoa saaneet nuoret.

Suomalaisäitien kuvaukset vanhemmuudesta noudattelevat erilaisia kulttuurisia ideaaleja, jotka ovat usein keskenään ristiriitaisia, väitöskirjatutkija Mirjam Raudasoja kertoo. Kuvituskuva.

Varhainen äitiys on ristiriitaisten ajatusmallien taistelutanner

Erityisesti ensimmäisen lapsen saaminen on siirtymävaihe, jossa uudet vanhemmat törmäävät monenlaisiin ihanteisiin ja ideologioihin.

Tallenne katsottavissa - Tiedeilta kyberturvallisuudesta ja informaatiosodasta 31.3.2022

Jyväskylän yliopiston ja kesäyliopiston tiedeillassa käsiteltiin kyberturvallisuuteen liittyviä teemoja. Kaikille avoimesta tilaisuudesta oli suora lähetys Agorasta Martti Ahtisaari-salista.

Treenin ja levon tasapaino tuntuu kehossa ja näkyy mittareissa

Jyväskylässä naisten suorituskyvyn tutkimus on noussut tärkeäksi tutkimusaiheeksi.

Nuolimyrkkysammakon nuijapäitä. (Kuva: Bibiana Rojas.)

Veri on vettä sakeampaa myös kannibaalisammakoilla

Kaikkialla eläinkunnassa esiintyy kannibalismia.

Simulaatiotilanteissa esimerkiksi simulaationukella ja sen teknisillä ominaisuuksilla on osansa aidontuntuisen oppimistilanteen muodostumisessa. Kuvituskuva.

Työpaikoilla kaivataan panostamista teknostressinhallintaan ja monipuolisiin oppimisen mahdollisuuksiin

Millaista stressiä digitaaliset työympäristöt aiheuttavat työntekijöille ja miten kuormitusta voitaisiin estää?

Yleisöluennon tallenne Putinin sota – Putinin historia -tilaisuudesta maanantailta 21.3.2022

Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen Kriisit uudelleenmääriteltynä -tutkimuskeskittymä järjesti avoimen yleisöseminaarin Putinin sota – Putinin historia. Ohessa yleisöluennon tallenne.

Suvi Saarikallio

Musiikkikasvatukseen liki kahden miljoonan EU-rahoitus

Jyväskylän yliopiston musiikkikasvatuksen apulaisprofessori Suvi Saarikallio on saanut merkittävän ERC Consolidator -rahoituksen.

Taiteilijan näkemys 149Lu-ytimen hajoamisesta 148Yb-ytimeksi ja protoniksi. (Kuva: Jyväskylän yliopisto.)

Uusi kurpitsan muotoinen ydin säteilee protoneita ennätystahdilla

Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa suoritetussa kokeessa on havaittu ennalta tuntematon atomiydin 149-Lutetium, joka koostuu 71 protonista ja 78 neutronista. Lutetium on harvinaisiin maametalleihin kuuluva alkuaine.

Mikroskooppikuva raakun glokidium-toukista taimenen kiduksella (Kuva: Jouni Salonen / JYU).

LIFE Revives: Simpukat voivat ehkäistä kalojen bakteeritauteja

LIFE Revives -hankkeen tutkijat havaitsivat, että raakun eli jokihelmisimpukan toukkia kiduksillaan kantavat taimenet selvisivät paremmin haitallisen flavobakteerin hyökkäyksessä.

Pääkaupunkiseudulla melkein puolet suhtautuu myönteisesti pienydinvoimaan – Lähes neljännes valmis osallistumaan vastustaviin mielenosoituksiin

Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen uusi tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudun suomenkielisistä asukkaista lähes puolet (46 %) suhtautuu myönteisesti pienydinvoimalan käyttöönottoon omassa asuinkunnassaan.