Hyvinvointialueilla on paljon käyttämätöntä tietoa sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta
Vaikuttamistyö on työelämäprofessori Minna Kivipellon leipälaji, joka on seurannut häntä työstä toiseen.
Vaikuttajan roolin hän omaksui viimeistään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella THL:ssä, josta hän tuli sosiaalityön työelämäprofessoriksi Jyväskylän yliopistoon kaksi vuotta sitten.
Kivipelto uskoo siihen, että vaikuttamistyössä ratkaisee, miten asiat sanoo. Kulmakivenä vaikuttamisessa ovat verkostot. THL:n vuosina hän onnistui luomaan hyvät yhteydet monen tason päättäjiin.
Ja asiantuntijanahan voi vaikuttaa tiedolla monella taholla: hyvinvointialueiden johtoon, poliittisiin päätöksentekijöihin tai virkamiesjohtoon", Kivipelto luettelee omia tapojaan.
Hiljattain Huoltaja-säätiö palkitsi Kivipellon Sosiaalialan vaikuttaja -palkinnolla. Hänen ansioinaan pidetään pitkäjänteistä työtä ja kykyä esittää keinoja huono-osaisten asioiden parantamiseksi.
Huolena mittavat leikkaukset ja vähälle huomiolle jäävät sosiaalipalvelut
Juuri nyt Kivipeltoa ajaa vaikuttamistyössä heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien palveluihin ja etuuksiin kohdistuvien mittavien leikkausten torjuminen. Ongelma on sekin, että sote-keskusteluissa ei puhuta sosiaalipalveluista, vaan huomio on terveyspalveluissa, hoidon järjestämisessä ja hoitotoimien priorisoimisessa – ja usein myös irtisanomisissa ja nykyisten järjestelmien alasajolla uhkaamisessa, Kivipelto nostaa.
Hallitus on jo leikannut asumistuesta, työttömyysturvasta ja toimeentulotuesta ja tulossa on vielä toimeentulotuen kokonaisuudistus.
Alle köyhyysrajan jäävissä perheissä elää tämän jälkeen lähes 30 000 lasta enemmän kuin ennen sosiaaliturvan leikkauksia", Kivipelto sanoo.
"Heikko talous heijastuu perheissä kaikkeen mahdolliseen ja rajoittaa muiden muassa lasten ja nuorten vapaa-ajanviettoa ja harrastusmahdollisuuksia. Vähävaraisessa taloudessa on puutetta jopa lasten ravinnosta. Kaikki tämä lisää riskiä syrjäytyä.”
Tutkimuksella haetaan tietoa sosiaalipalvelujen ja terveysmenojen yhteydestä
Kivipellon tutkimusten kärki on nyt sosiaalipalvelujen vaikuttavuudessa.
Käynnissä on tutkimushanke, jossa Kivipelto ryhmineen hakee lisää näyttöä sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta. Avainasemassa ovat hyvinvointialueiden sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen käytöstä keräämät asiakastiedot.
Toiveissamme on esimerkiksi saada tietoa sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen käytön yhteyksistä. Selvitämme esimerkiksi sitä, onko toimeentulotukea saaneita sosiaalityön asiakkaita ohjattu terveyspalveluihin.”
Palvelujärjestelmiin kerätty tieto on tähän asti ollut vähällä käytöllä:
”Siellä on kirjattuna paljon tietoa sosiaalipalveluista, joita jo nyt voitaisiin käyttää vaikuttavuustiedon tutkimisessa. Käytännössä tätä tietoa ei ole vielä hyödynnetty. Hyvinvointialueet voisivat hyödyntää tätä tietoa paljon enemmän”, hän toteaa.
”Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation hyödyt ovat unohtuneet”
Minna Kivipelto muistuttaa, että hyvinvointialueet rakennettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen integraation hyötyjä korostaen.
Sosiaalipalvelujen rooli ja vaikuttavuus ovat kuitenkin olleet vähällä huomiolla. Laajemmalla sosiaalipalvelujen käytöllä voitaisiin esimerkiksi parantaa lapsiperheiden elinoloja ja siten turvata lasten tulevaisuutta. Niillä parannettaisiin arjen hallintaa.
”Sosiaalihuoltolaissa mainittuja tukipalveluja pitäisi ottaa nykyistä laajemmin käyttöön. Tukipalveluina tulisi järjestää tarpeen mukaan ateriapalvelua, vaatehuolto-, siivous- ja asiointipalvelua sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluja. Näillä voitaisiin ehkäistä esimerkiksi lapsiperheiden ylikuormittumista ja loppuunpalamisia”, Kivipelto arvioi.
Arjen hallintaa tukevat palvelut voisivat vähentää tilanteiden pahenemista, kun tukea saataisiin ajoissa ja suoraan kotiin.
”Terveyteen liittyy sosiaalisia tekijöitä, joilla voidaan vähentää pitemmällä tähtäyksellä terveydenhuollon kuluja”, sanoo Kivipelto ja korostaa kansainvälisiäkin suosituksia terveyden sosiaalisten määrittäjien merkityksestä.
Kaikkia kunnioittava keskustelu puuttuu
Tällä hetkellä Minna Kivipelto on huolestunut myös uskon puutteesta sosiaalipalveluihin.
Sosiaalipalvelut ovat turvaverkko, joka pitää suomalaista yhteiskuntaa yllä. Nyt on unohtunut se, miten moni siitä hyötyy. Meidän on jaksettava tuottaa tietoa, joka osoittaa sosiaalipalvelujen merkityksen.”
Myös kotimainen keskustelukulttuuri on merkittävästi heikentynyt.
"Nyt puuttuu kunnioittava keskustelu, jossa hyväksyttäisiin ja arvostettaisiin kaikkia ihmisiä. Tämä keskustelukulttuuri ei vie kehittävästi asioita eteenpäin. Erityisen pahalta tällainen muutos tuntuu lasten ja nuorten kannalta”, Kivipelto pahoittelee.
Kun kuluvana vuonna käydään keskustelua sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista ja palvelujen järjestämisestä, työelämäprofessori Kivipelto neuvoo kohdistamaan huomion sosiaalipalveluihin liittyviin näkökulmiin:
1. Asiakastiedot käyttöön vaikuttavuuden arvioimiseksi
Hyvinvointivointialueilla on valtavasti asiakastietoja, joita analysoimalla saadaan uutta tietoa esimerkiksi sosiaalipalvelujen vaikuttavuudesta hyvinvointialueiden ja tutkimuksen käyttöön.
2. Kumppanuudet esiin sosiaalipalvelujen varmistamiseksi
Hyvinvointialueilla sosiaalipalveluja järjestetään usein menestyksekkäästi julkisen toimijan, yritysten ja järjestöjen toimesta. Näiden kumppanuuksien aikaansaamisia pitää tuoda nykyistä paremmin esille.
3. Lisää parlamentaarista työtä hyvinvointivaltion turvaamiseksi
Sote-uudistukset ja hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyvien ongelmien ratkaiseminen vaatii parlamentaarista työskentelyä, joka ei ole sidottu hallituskausiin.
4. Pienituloisten leikkaukset peruttava
Vähävaraisille tehtyjen sosiaaliturvaleikkausten - kuten työmarkkinatuen suojaosuuden poiston, toimeentulotuen ehtojen tiukennusten ja työttömyysturvaan tehtyjen heikennysten - peruminen on välttämätöntä, jos halutaan, että laman seuraukset eivät tuota ylisukupolvista huono-osaisuutta.
Lyhyesti: Minna Kivipelto |
|
| KOULUTUS: |
|
| TYÖ NYT: |
|
| TYÖURALLA: |
|
