Jyväskylän yliopiston tiedemuseo on aina ollut opiskelijoiden museo
Vuonna 1863 perustetun Jyväskylän kansakouluopettajaseminaarin oppilaat keräsivät 1800-luvun lopusta alkaen kotiseutuesineistöä piirustuksen ja käsityön lehtori, arkkitehti Yrjö Blomstedtin ohjauksessa. Blomstedt oli saanut innoituksen kansallisromantiikasta, josta etsittiin vahvistusta kansallistunteelle sortovuosien keskellä. Opiskelijoiden keräämiä esineitä käytettiin piirustuksen, historian ja käsitöiden opetuksessa.
Vastaavasti luonnontieteiden lehtorien ohjauksessa kerättiin eliönäytteitä luonnontieteiden opetuksen tueksi. Seminaarin puutarhassa kasvatettiin ja hoidettiin kasveja puutarhanhoidon opetuksen tarpeisiin.
Kaikista näistä kokoelmista – kulttuurihistoriallisista aineistoista, luonnontieteellisistä näytteistä ja puutarhan elävien kasvien kokoelmista - muodostui perusta tämän päivän tiedemuseolle, joka on nyt kulttuurihistoriallisten kokoelmien, näyttelykeskus Soihdun, luontomuseon ja kasvitieteellisen puutarhan yhdistelmä.
Jyväskylän ensimmäinen museo
Tiedemuseo viettää tänä vuonna 125-vuotisjuhliaan. Seminaarilaiset perustivat Seminaarin kansatieteellisen museon keräämänsä kotiseutuaineiston pohjalta Yrjö Blomstedtin aloitteesta 7. syyskuuta vuonna 1900.
Museo toimi aluksi väliaikaistiloissa, ja sai omat näyttelytilat vuonna 1905 valmistuneesta piirustuksen- ja käsityönopetuksen rakennuksesta (nykyinen Villa Rana). Opiskelijat pitivät museon näyttelyä avoinna myös yleisölle, ja siitä tulikin Jyväskylän ensimmäinen museo.
Opiskelijat ja henkilökunta täydensivät kokoelmia
Kansakouluopettajaseminaari muuttui Jyväskylän kasvatusopilliseksi korkeakouluksi vuonna 1934. Museo jatkoi toimintaansa ja kokoelmiin alkoi kertyä korkeakoulun henkilökunnan ja opiskelijoiden aineistoa sekä opetusvälineistöä.
Kun Jyväskylän yliopisto perustettiin vuonna 1966, tiedemuseo alkoi toimia nimellä Jyväskylän yliopiston museo, ja se alkoi dokumentoida korkeakouluarjen osana myös eri tieteenaloja tutkimusvälineineen.
Biologian laitoksen perustamisen ja biologian pääaineopetuksen alkamisen yhteydessä vuonna 1970 luonnontieteellisten kokoelmien tutkimuskäyttö laajeni. Tutkimusryhmät myös täydensivät kokoelmia. Jyväskylän yliopiston kasvitieteellinen puutarha perustettiin virallisesti vuonna 1990.
Luontomuseo avattiin Harjulle vuonna 2002
Tiedemuseon monipuoliset kokoelmat ovat aina olleet tärkeä opetus- ja tutkimusinfrastruktuuri. Luonnontieteellisiä kokoelmia esiteltiin aluksi yliopiston päärakennuksella. Vuonna Jyväskylän Harjulle Vesilinnaan avattiin vuonna 2002 keskisuomalaisen luonnon monimuotoisuuden tallentamiseen ja esittämiseen erikoistunut Jyväskylän yliopiston luontomuseo.
Ensimmäiset vakituiset museoammattilaiset museo sai 1980-luvulla kulttuurihistoriallisten ja luonnontieteellisten kokoelmien hoitoon ja kasvitieteellisten kokoelmien hoitoon 1990-luvulla. Kaikkiaan on museon kokoelmiin on kertynyt esineitä, eliönäytteitä, eläviä kasveja, valokuvia, tallenteita ja arkistomateriaalia yhteensä noin 510 000 näytteen ja esineen kokoelma.
Vuosien saatossa yliopistolle on myös kertynyt yli 1400 teosta käsittävät taidekokoelmat. Niiden hoito siirtyi 1980−1990-lukujen taitteessa tiedemuseolle. Taidetta on esillä ympäri kampuksia, muun muassa Seminarium-rakennuksen Tissarin salissa, joka esittelee mittavaa Jorma ja Anna-Liisa Tissarin taidelahjoitusta. Tila on syksystä 2025 alkaen palvellut yliopistolaisia opetustilana.
Seminariumissa sijaitsee myös tieteenalojen ja kampusten kulttuuriympäristön historiaa esittelevä näyttelykeskus Soihtu, jonka perusnäyttely avautui yleisölle 2013.
Museo työllistää
Eri alojen opiskelijat Jyväskylän yliopistosta ja myös muista oppilaitoksista antavat edelleen merkittävän panoksensa tiedemuseon toimintaan. Museossa on vuosittain useita harjoittelijoita, jotka saavat monipuolista kokemusta museotyöstä henkilökunnan ohjauksessa. Opiskelijat ovat myös asiakaspalvelun tehtävissä ja oppaina.
Opiskelijat kartuttavat museon kokoelmia edelleen, kun he tekevät museologian nykytallennusharjoituksia ja täydentävät museokokoelmiin linkittyvää tutkimustietoa tekemällä museoaiheisiin liittyviä tutkielmia sekä lopputöitä. Museon henkilökunta osallistuu myös joka lukuvuosi opetukseen eri laitosten opintojaksoilla. Vuosien varrella lukuisat museon piirissä kokemusta saaneet nuoret ovat myöhemmin sijoittuneet eri puolille Suomea museo- ja kulttuurialan työtehtäviin.
Tiedemuseo on vuodesta 2017 ollut osa Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskusta. Toiminta on laajentunut käsittämään kokoelma-, näyttely-, ja yleisötyön lisäksi muun muassa yhdessä Kesäyliopiston ja Keski-Suomen LUMA-keskuksen kanssa toteutettavaa Lasten ja nuorten yliopistotoiminta (JYUniorit).
Jyväskylän yliopiston tiedemuseo myös koordinoi yliopiston yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen suuntautuva Tiedettä kaikille -toimintaa.
Juhlavuoden näyttely herättelee pohtimaan omaa kotiseutuaan
Tiedemuseo tarjoaa ryhmille tilauksesta näyttelyitä, kampusarkkitehtuuria ja puutarhaa esitteleviä opastuksia. Tiedemuseo tuottaa vuosittain erilaisia vaihtuvia näyttelyitä luontomuseolle ja eri puolille kampusta.
Kuluvan 125-vuotisjuhlavuoden näyttely avattiin syyskuussa näyttelykeskus Soihdussa Kipinä-galleriassa Seminaarinmäellä. “Opiskelijoiden kotiseutuesineet ennen ja nyt” -näyttelyyn on nostettu harvoin esillä olevia vanhimpia kokoelmaesineitä seminaarin kansatieteellisestä kokoelmasta, joka on 1960-luvulta asti ollut lainassa ja sijoitettuna Keski-Suomen museolle.
Näyttelyssä on esillä rinnakkain seminaarilaisten keräämiä ja nykyopiskelijoiden omia, näyttelyä varten museolle lainaamia kotiseutuesineitä. Esillä on esimerkiksi graffittilaastin palasista tehtyjä korvakoruja.
Näyttely herättelee miettimään, mikä on omaa kotiseutua, ja miten se konkretisoituu nykyään. Juhlanäyttelyn on koonnut taidehistorian opiskelija Sanna Rouhiainen. Näyttely voi tutustua tammikuun 2026 loppuun asti.
Jyväskylän yliopistolle myönnettiin vuonna 2022 Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen Euroopan kulttuuriperintötunnus. Sen myötä Seminaarinmäki ja tasa-arvoisen koulutuksen pitkä jatkumo on tunnistettu koko Euroopan yhteiseksi aineelliseksi ja aineettomaksi perinnöksi. Tiedemuseo on mukana kansainvälisessä kulttuuriperintötoiminnassa ja osallistuu kampuksen kehittämiseen kaikille avoimena kaupunkitilana ja vierailukohteena osana Alvar Aalto-kulttuurireittiyhdistystä.
