Kaupallisen kalastuksen kehittämisohjelma (KaKe) ja Saimaan viisaasti pyydetty muikku

Lyhyen ajan tavoitteena (2023–2024) on verkoston toiminnan käynnistäminen ja yhteistyön lisääminen elinkeinon, tutkimuksen, hallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa. Erityistavoitteena on lisätä yhteistyötä merialueen ja sisävesien kaupallisten kalastajien välillä. Verkoston tavoitteena on myös laajentua ja olla proaktiivisesti vastaamassa esille nouseviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin pitkän ajan tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla aloitetaan ulkopuolisen rahoituksen hakeminen kehittämissuunnitelmaan mukaisiin hankkeisiin.
Keskipitkän aikavälin (2023–2025) tavoitteena on kokeilla, kehittää ja levittää uusia toimintatapoja ja teknologioita, jotka tulisivat käyttöön jo ohjelman toisella puoliskolla.
Ohjelman pitkän ajan tavoitteena (2023–2028) on lisätä kaupallisen kalastuksen kannattavuutta ja toimialan volyymia avomerellä, rannikolla ja sisävesillä. Samalla luodaan valmiuksia tulevaisuuden uusille teknologioille ja toimintatavoille. Tavoitteiden yhtenä määrittäjänä on Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa mainitut kaupalliselle kalastukselle asetetut tavoitteet. Edistämisohjelma määrittelee kaupallisen kalastuksen saalistason kasvuksi 3 Mkg (3 M€) rannikkoalueelle ja 6 Mkg (10 M€) sisävesille vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoden 2017 tasoon. Merialueen troolisaaliin saaliin arvon tavoitellaan kasvavan 10 M€, vaikka saaliin määrä ei kasva. Tämä edellyttää myös kalastetun kalan kulutuksen huomattavaa kasvua. Samaan aikaan tulee varmistaa kaupallisen kalastuksen ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys.

• Jyväskylän yliopiston toimet keskittyvät KaKe-ohjelman Tietopohjaisen kalavarojen ja kestävän kalastuksen hallinnan- työpakettiin.

Työpaketin tavoitteena on lisätä tietoa kestävyyden eri komponenteista (ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen), kehittää menetelmiä kestävyyden arviointiin sekä lisäämällä tietoja kalastuksen ja kalavarojen tilasta (stock assessment) ja vähentää kaupallisten kalastajien luvansaantiin liittyviä kiistoja niin sisävesillä kuin rannikolla. Parantunut tietopohja kalakannoista auttaa ohjaamaan kalastusta oikein ja mahdollistaa kalaresurssien optimaalisen käytön. Erityisesti kaupallisen kalastuksen ekologisen kestävyyden osoittaminen perustuen mitattuihin tunnuslukuihin on tärkeää potentiaalisille kuluttajille kalan kulutuksen kasvattamiseksi. Parantamalla tietopohjaa ja kalavarojen tietopohjaiseen hallinnointiin liittyvää osaamista (capacity building) kaikilla tasoilla, voidaan tunnistaa kestävästi hyödynnettävissä olevia resursseja kaupalliselle rannikko- ja sisävesikalastukselle, edistää kalavesille pääsyä, ennaltaehkäistä ristiriitatilanteita ja edistää kestävää kasvua sekä lisätä kotimaisen kalan elintarvikekäyttöä.