Lapsille opetetaan jatkossa vesipätevyyttä – pelkkä uimataito ei pelasta hukkumiselta
Lasten uimataito on laskenut huolestuttavan heikolle tasolle. Vuonna 2022 tehdyn tutkimuksen mukaan 12-vuotiaista suomalaislapsista 55 prosenttia on uimataitoisia eli pystyy uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä.
“Moni ajattelee, että en tarvitse pelastusliivejä, sillä osaan uida, mutta uimataito ei yksistään pelasta”, yliopistonopettaja Susanna Saari Jyväskylän yliopistosta sanoo.
Saari on ollut valmistelemassa uinninopetuksen suosituksia ja vastaa liikuntatieteellisessä tiedekunnassa vesiliikunnan opetuksesta.
“Uimataito tulisi nähdä osana laajempaa vesipätevyyttä, johon kuuluvat vesiturvallisuustiedot, -taidot ja -asenteet. Eli ymmärrys siitä, miten toimitaan turvallisesti vedessä ja vesillä niin, että edes läheltä piti -tilanteita ei pääsisi syntymään”, Saari kuvaa.
Uudet suositukset vaikuttavat myös opetukseen
Uudet suositukset tulevat käyttöön syyskuussa 2025. Ne perustuvat 15:een vesipätevyyden osa-alueeseen. Uimataidon lisäksi vesipätevyyteen kuuluu esimerkiksi taito toimia vastuullisesti sekä kyky arvioida omaa osaamistaan, ymmärtää riskejä ja paikallisia vaaroja esimerkiksi lähirannalla tai jäiden sääolosuhteiden myötä muuttuva kantavuus.
Suositukset sisältävät uinninopetuksen tuntimääräsuositukset eri luokka-asteille. Painotus uinninopetuksessa on 1.-3. luokilla, jolloin luodaan tärkeä pohja uimataidon ja vesipätevyyden kehittymiselle. Vesipätevyyttä tulisi suositusten mukaan opettaa myös altaan ulkopuolella muilla oppitunneilla, esimerkiksi ympäristöopissa tai terveystiedon tunneilla.
Liikunnassa myös salitunneilla voidaan harjoitella hengenpelastustaitoja ja -tietoja fyysisesti aktiivisilla tavoilla.
Suositukset on suunnattu erityisesti kouluihin, mutta niistä hyötyvät kaikki, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten mahdollisuuksiin oppia uimataitoa ja vesiturvallisuutta. Konkreettisilla työkaluilla halutaan tukea ja helpottaa opettajien työtä.
Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa suositukset vaikuttavat jo opetukseen.
“Huomioimme liikunnanopettajankoulutuksessa kaikki vesipätevyyden osa-alueet. Varmistamme näin, että täältä valmistuvilla on laaja näkemys ja osaaminen vesiliikunnan opettamisesta”, Saari kertoo.
”Vesipätevyyden opettaminen tapahtuu tulevaisuudessa niin uimaopettajien, kuin myös luokanopettajien ja liikunnan- ja terveystiedon opettajien yhteistyönä laaja-alaisesti. Tämä on huikea mahdollisuus kehittää Suomesta uimataitoisempi ja vesiturvallisempi yhteiskunta”, sanoo uimaopetuksen koulutussuunnittelija Tero Savolainen Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitosta (SUH).
Vinkit turvalliseen rantaelämään
Susanna Saari sanoo, että hän on usein huolestunut uimarannoilla, sillä hän näkee paljon käyttäytymistä, joista voi aiheutua vaaratilanteita. Saari nostaa esiin neljä asiaa, joilla jokainen voi lisätä turvallisuutta rannoilla.
1. Lasta on valvottava herkeämättä
Lapset ovat rannalla aikuisen vastuulla ja heitä täytyy valvoa herkeämättä.
- Älä ole kännykällä tai lue kirjaa lasta valvoessasi.
- Lapsi voi hukkua myös rantaveteen, ja suomalaisissa sameissa vesissä lapsi häviää nopeasti pinnan alle.
- Uimataidoton lapsi voi ajautua isolla uimalelulla liian syvälle ja joutua vaaraan.
- Pienten lasten kanssa aikuisen on oltavat käsivarren mitan päässä - mielellään niin, että lapsi on rannan ja aikuisen välissä.
2. Uimarinpoiju on halpa henkivakuutus
Ui aina rannan suuntaisesti niin, että jalkasi yltävät pohjaan. Jos lähdet uintilenkille vähänkin kauemmas rannasta, ota aina mukaan uimarinpoiju – ja mielellään myös kaveri. Tällöin myös veneilijät havaitsevat sinut paremmin.
Uimarinpoijun voi ostaa edullisesti ja se on tärkeä turvavaruste kaikille luonnonvesissä uijille. Poiju kelluttaa ja sen avulla voi levähtää, odottaa apua tai uida rantaan. Se antaa turvan uimarille ja mielenrauhan myös muille rannalla oleville. Poijun avulla hukkumisvaaraan joutunut voidaan paikantaa.
3. Pelasta aina apuvälineellä
Hukkuvaa voi olla vaikea tunnistaa, sillä hukkuva voi olla hyvinkin eleetön. Käytössään olevan energian hukkuva käyttää pinnalla pysymiseen ja hengittämiseen, jolloin hän ei pysty huutamaan apua. Selvitä avuntarve kysymällä “Onko kaikki hyvin?”
Jos et saa vastausta, toimi seuraavasti:
H = Hälytä aina ensin apua. Soita 112.
R = Rauhoitu ja rauhoittele pelastettavaa kertomalla, että apu on tulossa.
A = Hae apuväline! Pidä apuväline aina itsesi ja pelastettavan välissä, ettet joudu itse vaaraan.
P = Pelasta
Hätätilanteessa, muista H-RAP.
4. Käytä pelastusliiviä myös SUP-laudalla
Laita pelastusliivit tai kelluntapukine aina päälle, kun liikut vesillä - oli alla SUP-lauta tai soutuvene. Suuri osa hukkumisista tapahtuu soutuveneellä ilman pelastusliiviä. Pelastusliivien tulee olla puettu päälle oikein. Harjoittele pelastusliivien päälle pukemista ja niiden kanssa uimista.
Uinninopetuksen suositukset, työryhmä:
- Tero Savolainen, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Uimaopetuksen koulutussuunnittelija
- Anne Hiltunen, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, vesiturvallisuuden asiantuntija
- Riitta Vienola, Arcadan Ammattikorkeakoulu ja SUH:n kouluttaja uimaopetus & hengenpelastus
- Liisa Ojala, Uimaopettaja Forssa, SUH:n kouluttaja uimaopetus
- Teemu Jokelainen, Uimaopettaja Hyvinkää, SUH:n kouluttaja hengenpelastus
- Heidi Rautajoki, Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat LIITO ry, erityisasiantuntija
- Susanna Saari, Jyväskylä yliopisto, yliopistonopettaja vesiliikunta, SUH:n kouluttaja uimaopetus
- Niina Pasanen, Suomen Luokanopettajat ry
Lahjoita lasten liikuntatutkimukselle
Uimataito on hengissä pysymisen taito. Lahjoittamalla lasten liikuntatutkimukselle autat ratkaisemaan vesiturvallisuuden vakavia haasteita.
