Milloin aivot hiljentävät sydämen äänen? Parantaako se mielenterveyttä?
Neurotieteessä aivoja on tutkittu pitkään elimenä, joka tarkkailee ympäristöään ja reagoi sieltä tuleviin ärsykkeisiin. Aivojen myös ajatellaan käskyttävän sisäelimiä: jännittävässä tilanteessa aivot ”käskevät” sydäntä lyömään nopeammin, hikoilemaan tai hidastamaan ruuansulatusta. Aivojen viestejä vievät autonominen hermosto ja hormonit.
Nyt suunta on sananmukaisesti kääntymässä. Tutkijat ovat ymmärtäneet, että huomiota kannattaa suunnata myös viesteihin, joita sisäelimet lähettävät aivolle.
Kehon viesteillä on merkitystä.
Todellisuudessa on nimittäin niin, että sydämestä lähtee jatkuvasti viestejä aivoille, sanoo tutkija Tahnée Engelen Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella.
Ja yllättävän suuri osa aivoista tarkkailee jatkuvasti sitä, mitä sydän tekee.”
Engelen on ison kysymyksen äärellä: onko sydämen lähettämillä viesteillä ja aivojen tavalla reagoida niihin vaikutusta jopa ihmisen henkiseen hyvinvointiin?
”Haluan selvittää, milloin aivot kuuntelevat tavallista enemmän sydämen lähettämiä viestejä. Toinen kysymykseni on, liittyykö yksilön kyky säädellä tätä kuuntelua parempaan psyykkiseen hyvinvointiin.”
Kuuntelevatko aivot tarkemmin sydäntä joidenkin tunteiden aikana?
Tietyissä tilanteissa aivot voivat olla erityisen herkkiä sydämestä tuleville signaaleille, tutkija ennakoi.
”Tämä voi tapahtua esimerkiksi tiettyjen tunteiden aikana tai silloin, kun pohdimme asioita omasta näkökulmastamme.”
Tästä lähtöoletuksesta Engelen tekee tutkimustaan: kuuntelevatko aivot sydäntä tarkemmin silloin, kun tieto on ihmiselle olennaista? Ja mitä tapahtuu tilanteissa, joilla ei ole ihmiselle niin suurta merkitystä: vaimentavatko aivot silloin sydämen lähettämää viestiä?
Jos näin on, seurauksena voisi olla vähäisempi ahdistuneisuus, ennakoi Engelen.
Päätelmä perustuu siihen, että aivoilla on käytettävissä vain rajallinen määrä resursseja.
Siksi merkityksettömien signaalien seuranta on tärkeiden resurssien tuhlausta. Jokainen aivojen käsittelemä signaali vaatii huolellista arvioimista.”
”Jos pystymme ymmärtämään paremmin, miksi ja miten aivot tulkitsevat kehosta tulevia viestejä eri tavoin, voimme tulevaisuudessa hyödyntää tätä tietoa uusien mielenterveyden häiriöiden hoitomuotojen kehittämisessä”, hän sanoo.
Vaikka tiedämme, että ahdistavissa tilanteissa sydämen syke kiihtyy, emme ymmärrä vielä tarpeeksi ilmiön biologisista mekanismeista, korostaa tutkija.
Harvinaista tutkimusta MEG-laitteistolla Jyväskylän yliopistossa
Uraauurtavasti Engelen on ottanut tutkimuksiinsa mukaan laajemman joukon elimiä. Sydämen ohella mukana ovat myös keuhkojen, mahalaukun, ihon ja kasvolihasten tuottamat viestit.
Tutkimus toteutetaan magnetoenkefalografian menetelmin eli MEG-laitteistolla. Se mittaa tarkasti aivojen hermostollista toimintaa.
Kokeessa tutkittaville esitetään laboratorio-oloissa mahdollisimman aitoja ja todellista elämää muistuttavia, tunnekokemuksia herättäviä tarinoita. Samalla anturit mittaavat, millaisia fysiologisia reaktioita (signaaleja) sydän, keuhkot, mahalaukku, iho ja kasvolihakset tuottavat samaan aikaan.
Ymmärryksemme syvenee, kun pystymme osoittamaan, miten nämä kehon eri elimistä tulevat signaalit yhdistyvät aivoissa ja millaisia yksittäisiä tai yhteisvaikutuksia niillä voi olla.”
Kovin moni ryhmä maailmassa ei vastaavia kokeita ole vielä tehnyt.
”Erityisesti MEG-menetelmän käyttö aivojen ja kehon välisten vuorovaikutusten tutkimiseen on vielä melko harvinaista. Tällä hetkellä vain muutama tutkimusryhmä maailmassa hyödyntää tätä lähestymistapaa”, Engelen kertoo.
Kilpailtu Marie Skłodowska-Curie -rahoitus toi tutkijan Suomeen
Tahnée Engelen työskentelee Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella Tiina Parviaisen tutkimusryhmässä. Sinne hänet toi Euroopan unionin Marie Skłodowska-Curie -rahoitus, joka mahdollisti nuoren huippututkijan siirtymisen Suomeen Pariisista arvostetusta École Normale Supérieure korkeakoulusta.
Tutkimuksistaan ja niiden tärkeistä tavoitteista hän on hyvin innostunut. On välttämätöntä tarkentaa kokonaiskuvaa aivojen ja kehon välisestä viestinnästä.
Aivojen toimintaa ei voi ymmärtää, jos ei tiedetä, miten aivot käsittelevät sekä ulkoapäin että kehon sisältä tulevaa tietoa ja miten nämä tietolähteet vaikuttavat toisiinsa.”
Mitä tutkit juuri tänään?
”Tänään esikäsittelin MEG-aineistoa. Kun saamme uuden aineiston, ensimmäinen tehtävämme on poistaa dataan sekoittuneet häiriötekijät ennen analyysien aloittamista. Häiriöitä voi tulla dataan esimerkiksi, jos tutkittava on liikkunut mittauksen aikana.”
”Marie Curie -rahoituksen hienous on siinä, että sen tavoitteena on tukea tutkijan uusien taitojen oppimista. En ollut aiemmin työskennellyt MEG-järjestelmän parissa. Aineiston esikäsittelyn aloittaminen on ensimmäinen askel uuden tutkimusmenetelmän oppimisessa”, Tahnée Engelen kertoo.
