Tekoälyn vauhti kirittää talouselämää – ja yrittäjyyden tutkimusta
Kun yrittäjyyden professorilta Mikko Rönköltä kysyy, mikä yrittäjyydessä erityisesti kiinnostaa, niin hän pohtii identiteettiään. Vaikka hän on ollut myös yrittäjä, hän kokee olevansa ennen kaikkea tutkija ja opettaja. Aikaisempi tausta yrittäjyydessä tekee siitä luontevan valinnan tutkimuskohteeksi ja opetettavaksi aiheeksi.
Rönkkö piti joulukuussa 2025 juhlaluentonsa vastanimitettyjen professorien joukossa. Professuuri sijoittuu Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun.
Professorin tehtävänä on tutkia yrittäjyyttä, johon kohdistuu tällä hetkellä paljon kiinnostusta, odotuksia ja yhteiskunnallisiakin muutospaineita. Tavoite on, että tuore tutkimustieto välittyy kauppatieteiden maistereille, ja he saavat hyvän ymmärryksen yrittäjyyden monimuotoisuudesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.
”Olen toiminut yrittäjänä ja ollut mukana kolmen firman perustamisessa. Olen myös auttanut kavereitani heidän startup –ponnistuksissaan. Urani alkuvaiheessa Aalto-yliopistossa toimin paljon yrittäjien kanssa. Työskentelin hankkeissa, joissa oli yrityksiä ulkoisina rahoittajina”, Mikko Rönkkö kertoo.
YouTube-luennot tavoittavat tutkijat maailmanlaajuisesti
Rönkkö julkaisee luentoja YouTube -kanavallaan, jossa hän käsittelee kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä – kausaalipäättelyä, instrumenttimuuttujia, rakenneyhtälömallinnusta ja muita tilastollisen metodologian aiheita, joita harvoin löytää vastaavalla syvyydellä ja selkeydellä yhdestä paikasta.
Sisältö on suunnattu erityisesti johtamisen ja organisaatiotutkimuksen tekijöille, jotka kaipaavat teknistä osaamista ilman puhtaan tilastotieteen tai ekonometrian kurssia.
Kanava on kerännyt yli 11 000 tilaajaa ja 1,2 miljoonaa katselukertaa – luvut, jotka kertovat siitä, että tälle sisällölle on todellinen kansainvälinen tarve. Suurin osa katsojista ei ole Jyväskylän opiskelijoita vaan tutkijoita ympäri maailmaa.
"Videot ovat avoimesti saatavilla ja niistä hyötyvät erityisesti jatko-opiskelijani", Rönkkö kertoo.
Tekoäly heijastuu yrittäjyyden tutkimukseen
Tekoäly on yksi yrittäjyyteenkin ja yrittäjyyden tutkimukseen vahvasti heijastuva asia. Sen käyttö muuttaa firmoja ja talouselämää kiihtyvästi. Jo puolen vuoden aikajänne tässä tarkastelussa on pitkä.
Tekoälyteknologian kehittyminen ja sen kasvava rooli yhteiskunnassa pitää Rönkön mukaan hyväksyä.
Esimerkiksi ohjelmistokehityksen alalla meidän reilu vuosi sitten tekemässä kyselyssä valtaosa firmoista kertoi käyttävänsä tekoälyavusteisia ohjelmistoja. AI-työkalut ovat läsnä myös yritysten ja päätöksenteon tukena.”
Tutkijan oma arkiesimerkki: viimeisen vuoden aikana Rönkkö on kokeillut toistaa julkaisemansa artikkelin analyysit tekoälyagentilla. Keväällä 2025 agentti pystyi pääosin toistamaan tutkimuksen ihmisen avustuksella noin tunnissa. Kesään mennessä artikkelin toistaminen onnistui jo ilman virheitä noin vartissa, ja alkusyksystä tämä oli tippunut noin viiteen minuuttiin eikä tekoäly enää tarvinnut ihmisen apua PDF tiedoston lukemisessa.
Loppusyksystä testattaessa tekoäly löysi toistetusta artikkelista virheen, jota Rönkkö ei itse ollut havainnut.
”Välineitä pitää testata ja käyttää. Moni käyttää tekoälyä kuin hakukonetta, vaikka teknologian käyttöalue on paljon laajempi”, hän tiivistää.
Tutkimus kurkistaa AI-teknologian integroimiseen startup -yrityksiin
Yrittäjyyden tutkijat ovat laajasti yhtä mieltä siitä, että AI:n vaikutuksia on tutkittava, mutta tarkemmat tutkimuskysymykset ovat vasta hahmottumassa.
”Meidän omassa tutkimuksessa katsoimme AI:n koettuja hyötyjä tuottavuuden, laadun ja innovatiivisuuden kautta. Nyt alkavassa hankkeessa katsomme luottamuksen roolia ja sen rakentumista, kun AI-teknologiaa integroidaan osaksi startupien tarjoumia.”
Nämä AI-ilmiöt heijastuvat myös yrittäjyyden oppiaineeseen ja kauppatieteisiin laajemminkin. Monet ottavat AI-työkaluja haltuun pelkäämättä ja kokeillen, kun taas osa ei innostu seuraamaan teknologian kehitystä vaikka pitäisi.
”Työkalujen haltuunotosta pitää antaa koulutusta”, hän lisää.
Yritysten kasvusta hyöty Suomeen – ei vain ulkomaille
Tutkimuksessa on hänen mukaansa tärkeä tehdä yhteistyötä myös firmojen ja niiden tukiorganisaatioiden kanssa.
Pitää tehdä konkreettista tutkimusta, jolla on vaikutusta yrityksille. Tutkimuksen pitää olla myös empiirisesti ja menetelmällisesti läpinäkyvää ja luotettavaa.”
Mikko Rönkkö pitää tavoitteenaan lisätä myös ymmärrystä kansainvälistymisestä. Yhtenä tavoiteltavana asiana hän pitää sitä, ettei suomalaisia innovaatioita tarvitsisi myydä ulkomaille liian varhain ja pieninä, vaan että niitä pystyttäisiin kasvattamaan Suomessa.
”Ettei maasta tule vaan isojen nettijättien tuotekehityskonttori. Onneksi Suomen startup- ja pääomasijoituskenttä on kehittynyt valtavasti viime vuosina.”
Opiskelijoille oppia yrittäjyyden talouselämä ymmärryksestä
Yrittäjyyden ja elinkeinoelämän ilmiöt, kuten yritysten pääomittaminen tai työttömyys ovat päivittäisiä uutisia, joten tutkimusta ja asiantuntemusta niistäkin tarvitaan. Jos mietitään tutkimuksen vaikuttavuutta päätöksentekoon, tällaiset isommat yhteiskunnalliset kysymykset menevät kuitenkin Rönkön mukaan enemmän kansantaloustieteen alalle.
Yrittäjyyden tutkimus tarkastelee enemmänkin mitä yksittäinen yrittäjä tai yritys tekee.”
”Meidän tehtävämme on huolehtia tutkimuksen vaikuttavuudesta siten, että opetamme paremmin ja kasvatamme yrittäjyyden talouselämän ymmärrystä opiskelijoissa. Tutkimuspohjaisuus auttaa tässä.”
”Kannustan opiskelijoita ajattelemaan yrittäjyyttä laajasti”
Pienet tohtori- ja maisteriryhmät ovat hänen mukaansa erityisen palkitsevia: opiskelijat tulevat tutuksi ja keskusteluissa pääsee syvemmälle.
”Olen tehnyt opetushommia omien opiskelujen alkuvuosista asti ja iloitsen siitä, kun pääsen jakamaan opiskelijan oivalluksen.”
Tuleeko opiskelijoista yrittäjiä?
”Isommilla luennoilla havaitsen, miten opiskelijat saattavat olla hämillään siitä, miten monta kättä nousee, kun kyselen, kuka on ollut yrittäjä tai tekee tällä hetkellä omaa bisnestä. Moni tekee ja se voi olla vaikkapa koodausta, konsultointia taikka valokuvausta.”
”Kannustan opiskelijoita ajattelemaan yrittäjyyttä laajasti ja monipuolisesti. Mutta ketään ei pidä myöskään puskea yrittäjäksi, jos siihen ei ole paloa.
Tärkeintä hänen mukaansa on, että kauppatieteiden maisterilla on hyvä kokonaisymmärrys yritysten toiminnasta ja talouselämästä. Yrittäjyyden voi nähdä myös uravaiheena.
Ladulta haastatteluun ja juosten töihin
Mikko Rönkkö tuli haastatteluun suoraan hiihtokamppeissa. Työmatka sopii hyvin myös juoksuun tai pyöräilyyn. Puolison, yliopistonlehtori Miia Sainion työpaikka on Ruusupuistossa kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa.
Teini-ikäisten lasten kanssa harrastetaan paljon monipuolisesti liikuntaa
”Aika paljon olen kotonakin koneen ääressä”, professori tunnustaa.
