“Avoin kaikille” edellyttää kielen keskeisen roolin tunnistamista oppimisessa ja osallisuudessa
Avoimen yliopiston toiminta rakentuu avoin kaikille -periaatteelle. Avoimen yliopiston kohderyhmä on moninainen: opiskelijoiden koulutuspolut, elämäntilanteet, työtaustat ja opiskelutaidot ovat vaihtelevia. Erityisesti nuorten opiskelijoiden määrä lisääntyy syksyllä 2026 voimaantulevan Opintosetelin myötä. Lisäksi yhä useampi avoimen yliopiston opiskelijoista on maahanmuuttotaustaisia (vuonna 2025 suurimmat kieliryhmät olivat venäjä, englanti, kiina, singhala ja viro). Opiskelijajoukko siis monimuotoistuu, monikulttuuristuu ja monikielistyy. Siksi tarvitaan entistä kielitietoisempaa, saavutettavampaa ja inklusiivista pedagogiikkaa, joka huomioi opiskelijoiden moninaiset lähtökohdat.
Keskeinen pedagoginen lähtökohta tässä on kielitietoisuus. Se tarkoittaa tietoisuutta siitä, että kieli ei ole pelkästään neutraali väline, vaan keskeinen osa opetusta, oppimista ja vuorovaikutusta. Kielitietoisuus voidaan ymmärtää myös epistemologisena kysymyksenä: tieto ei välity opiskelijoille kielen ulkopuolella, vaan tieto rakentuu ja jäsentyy kielen kautta. Opetuksessa käytetty kieli voi joko mahdollistaa tai estää oppimista – jos opiskelija ei ymmärrä käsitteitä, tehtävänantoja tai opetuksen rakennetta, oppiminen ja osallisuus voivat jäädä rajalliseksi. Lisäksi jokaisella tieteenalalla on oma kielellinen ilmaisutapansa, jonka hallinta on keskeinen osa asiantuntijuutta. Näin ollen jokainen opettaja toimii paitsi oman alansa sisältöjen asiantuntijana myös kyseisen alan kielen opettajana.
Kielitietoisuus osaksi opiskelijan koko opintopolkua
JYU avoimessa yliopistossa on pitkään kehitetty ohjauksellista pedagogiikkaa. Syksyllä 2025 käynnistyi sisäinen strateginen hanke Kielitietoinen ohjauksellinen pedagogiikka (KOPE). Hankkeen tavoitteena on avoimen yliopiston toimintasuunnitelmaan 2025–2028 kirjatun periaatteen mukaisesti vahvistaa opintojen saavutettavuutta kehittämällä opetuksemme ja ohjauksemme kielitietoisuutta siten, että opiskelijoiden suomen kielen taito ja sen kehittyminen huomioidaan kaikessa toiminnassamme. Pitkäjänteisenä tavoitteena on integroida kielitietoisuus ohjauksellisen pedagogiikan mallin ja konstruktivistisen linjakkuuden mukaisesti opiskelijan koko opintopolkuun, tavoitteisiin, ohjaukseen, opetukseen ja arviointiin.
Opetustilanteissa kielitietoinen pedagogiikka ilmenee käytänteinä, jotka jäsentävät oppimista ja madaltavat osallistumisen kynnystä. Lähestymistapa ulottuu opiskelijan koko opintopolkuun: ennakko-ohjauksessa tehdään näkyväksi akateemisen opiskelun käytänteet, odotukset ja tavoitteet sekä käsitellään esimerkiksi akateemista kirjoittamista. Opetuksessa taas korostuvat selkeä kieli, keskeisten käsitteiden systemaattinen avaaminen ja opiskelijoiden tukeminen tiedonalakohtaiseen kieleen sosiaalistumisessa. Selkeät ohjeet, jäsennelty eteneminen ja vaihtoehtoiset tavat osoittaa osaamista parantavat opintojen saavutettavuutta. Arvioinnin yhteydessä puolestaan keskeistä on pohtia, mitä ja miten arvioidaan - miten substanssiosaamisen ja kielellisen osaamisen painoarvo jakautuu.
Kielitietoinen pedagogiikka vahvistaa saavutettavuutta ja osallisuutta
Kielitietoisuus kytkeytyy opintojen saavutettavuuteen. Saavutettavassa opetuksessa oppimisympäristöt ja pedagogiset ratkaisut suunnitellaan siten, että jokainen voi taustoistaan riippumatta osallistua yhdenvertaisesti. Kielitietoisuus on yksi saavutettavuuden keskeinen ulottuvuus, sillä kielelliset esteet ovat usein näkymättömiä mutta ratkaisevia oppimisen kannalta. Saavutettavuus ei kuitenkaan koske vain yksittäisiä opiskelijoita tai erityisjärjestelyjä, vaan se on rakenteellinen periaate, joka hyödyttää kaikkia opiskelijoita, tukee oppimista ja vähentää opintojen keskeyttämistä. Jyväskylän yliopisto on sitoutunut edistämään yhdenvertaista ja tasa-arvoista toimintakulttuuria, korkeakoulutuksen saavutettavuutta sekä turvallista ja saavutettavaa tutkimus-, opetus-, opiskelu- ja työympäristöä (Jyväskylän yliopiston yhdenvertaisuus, tasa-arvo- ja saavutettavuussuunnitelma 2025-2026). Strategiamme Osaava ja hyvinvoiva ihminen mukaisesti tavoittelemme ensiluokkaisen opiskelijakokemuksen tarjoamista kaikille siten, että koulutuksemme on saavutettavaa eri taustoista tuleville opiskelijoille.
Kielitietoinen ohjauksellinen pedagogiikka liittyy laajemmin myös korkeakoulujen vastuullisuustehtävään. UNIFIn kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teeseistä erityisesti teesi 5, joka korostaa yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta, konkretisoituu juuri pedagogisessa toiminnassa. Periaatteet muotoutuvat kielitietoisen ohjauksellisen pedagogiikan keinoin käytännöiksi, joissa muun muassa opetuksen kielellinen selkeys, monikielisyyden huomioiminen ja joustavat arviointikäytänteet tähtäävät yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumiseen. Kielitietoisuus on myös yksi kestävän yliopisto-opetuksen kulmakivi.
Avoin yliopisto yhteisönä jatkaa edellä mainitussa KOPE-hankkeessa aloitettua työtä kielitietoisen ja saavutettavan opetuksen kehittämiseksi. Opetushenkilöstö on vastannut keväällä 2026 KOPE-hankkeen jakamaan kyselyyn, jossa opettajat ovat alustavasti tarkastelleet omaa työskentelyään kielitietoisuuden toteutumisen näkökulmasta. Työ jatkuu tulevana lukuvuonna kielitietoisuuden jalkauttamiseksi yhteisöön.
