EU-tutkimus tekoälyjen käytöstä korkeakouluissa paljastaa epäselvät käytännöt ja eettiset haasteet
Marraskuussa 2022 OpenAI julkaisi ChatGPT:n – ja pian tekoälyistä puhuttiin kaikkialla. Korkeakouluopiskelijat ottivat uudet työkalut käyttöön nopeasti ja luontevasti, mutta monelle opettajalle tekoäly aiheutti hämmennystä, huolta ja suoranaista kauhistusta. Hetken aikaa elimme niin sanotusti tekoälyn villissä lännessä, sillä kansallisella tai EU:n tasolla ei ollut selkeitä ohjeita siitä, miten tekoälyä tulisi ja saisi hyödyntää korkeakouluopetuksessa – opiskelussa, opetuksessa tai asiantuntijatyössä.
Vastauksena tähän tilanteeseen Euroopan etä- ja verkko-opetusta antavien yliopistojen kattojärjestö EADTU sai Euroopan komissiolta rahoituksen hankkeelle, jonka tavoitteena on luoda koulutukselliset ja eettiset perustat generatiivisen tekoälyn ja suurten kielimallien vastuulliselle, tehokkaalle ja yhdenvertaiselle käytölle korkeakouluissa.
Tuoreet havainnot osoittavat, että käytännöt ovat epäyhtenäisiä, linjaukset usein puutteellisia ja monet eettiset kysymykset yhä ratkaisematta.
Näin syntyi EADTU:n koordinoima vuonna 2024 käynnistynyt kolmivuotinen ADMIT-hanke (Generative AI anD large language Models In higher educaTion), jossa mukana on Suomea edustavan Jyväskylän yliopiston lisäksi 10 muuta korkeakoulua. Hanke on tähän mennessä julkaissut kaksi raporttia, joiden tuoreet havainnot osoittavat, että käytännöt ovat epäyhtenäisiä, linjaukset usein puutteellisia ja monet eettiset kysymykset yhä ratkaisematta.
Raporttien julkaisuhetkellä ei Suomessa ollut vielä selkeää lainsäädäntöä tai suosituksia tekoälyn käyttöön koulutuksessa, mutta kansallinen ohjeistus julkaistiin pian raporttimme ilmestymisen jälkeen maaliskuun lopussa 2025.
Käytännöt ja linjaukset ovat hajanaisia
Vuonna 2024 ADMIT-projektiin osallistuvissa korkeakouluissa toteutettuun kyselytutkimukseen perustuva raportti antoi viitteitä siitä, että useilla korkeakouluilla ei ollut selkeää strategiaa tai ohjeistusta LLM-työkalujen (laajat kielimallit kuten ChatGPT ja Copilot) käytöstä opetuksessa tai oppimisessa. Koulutusta ja tukea oli tarjolla vaihtelevasti, ja monet korkeakoulut ovatkin vasta reagoimassa tilanteeseen, vaikka teknologiat ovat olleet jo pitkään käytössä. Esimerkiksi opetushenkilöstölle suunnattujen ohjeiden laajuus ja sisältö vaihtelivat suuresti.
Opettajien ja opiskelijoiden kokemus eroaa
Toinen raportti osoitti selkeitä eroja generatiivisten tekoälytyökalujen käytössä opettajien ja opiskelijoiden välillä. Opiskelijat kokeilivat generatiivisia tekoälytyökaluja aktiivisesti, usein ilman ohjausta tai selkeitä ohjeita, kun taas osa henkilöstöstä suhtautui teknologiaan epäluuloisesti tai ei ollut tietoinen sen käyttömahdollisuuksista. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa teknologian hyödyntäminen on ollut pitkälti yksilöiden vastuulla, ei organisaation tukemaa.
Molemmat raportit nostavat esiin eettiset haasteet, erityisesti plagioinnin, tietosuojan, avoimuuden ja saavutettavuuden.
Tarvitaan lisää tutkimusta ja selkeitä linjauksia
Molemmat raportit nostavat esiin eettiset haasteet, erityisesti plagioinnin, tietosuojan, avoimuuden ja saavutettavuuden. Esimerkiksi osa opettajista pohti, miten arvioida opiskelijoiden työtä, jos generatiivista tekoälyä on käytetty ilman asianmukaista ilmoitusta. Tällä hetkellä suuri osa tekoälyn käyttöön liittyvästä päätöksenteosta jää yksittäisten opettajien tai opiskelijoiden harteille, mikä voi johtaa eriarvoisiin tilanteisiin ja oppimiskokemuksiin. Myös syrjäytymisen riski nousi esiin: opiskelijat, joilla on huonommat digitaidot tai vähemmän pääsyä teknologiaan, voivat jäädä jälkeen tekoälyn käyttämiseen liittyvistä mahdollisista positiivisista oppimisvaikutuksista. Ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että tekoälyä käyttävien opiskelijoiden oppimistulokset olisivat parempia kuin muiden.
Vuoden 2025 tilannetta kartoittava aineistonkeruu alkamassa
Tekoäly on laajalle yleisölle uusi ilmiö ja työkalu, josta tarvitsemme ajantasaista tietoa. Tämä blogikirjoitus pohjautuu ADMIT-projektin ensimmäisiin raportteihin, joiden aineisto on kerätty vuoden 2024 aikana. Seuraava aineistonkeruu Jyväskylän yliopiston opiskelijoilta ja opettajilta on jo alkanut. Halukkaat (JYU:n) opiskelijat ja opettajat ovat tervetulleita vastaamaan vuoden 2025 ADMIT-kyselytutkimukseen touko–kesäkuun aikana. Alla olevista linkeistä pääset osallistumaan verkkopohjaiseen suomenkieliseen kyselyyn, jonka kesto on noin 10–15 min.
Toivomme, että karttuvan aineiston avulla saamme tarkennettua edelleen LLM-työkalujen käyttöä koskevaa tilannekuvaa eurooppalaisissa korkeakouluissa. Lämmin kiitos kaikille Jyväskylän yliopiston opiskelijoille, opettajille ja henkilökunnalle, jotka osallistuvat ja ovat osallistuneet kyselyihin ja haastatteluihin meneillään olevalla ja edellisellä aineistokeruukierroksella!
Jos tekoäly opiskelun ja opettamisen tukena kiinnostaa, niin voit osallistua JYU:n avoimen yliopiston maksuttomaan 1 op laajuiseen tekoälykoulutukseen. Koulutus on suunnattu opettajille ja opiskelijoille, ja on suoritettavissa omaan tahtiin, tervetuloa!
