Kaatui ambulanssilla, sanoi lääkäri
Kirjoittamisen ammattilaisena päädyn melko usein hihittelemään hassusti muotoilluille uutisotsikoille ja mainosteksteihin eksyneille yhdyssanakömmähdyksille. Kaverit tuntevat minut jo niin hyvin, että jakavat ilokseni kielikukkasia pikaviestipalvelujen kautta.
Missä vaiheessa pitää huolestua, jos viesti ei menekään perille tai se ymmärretään väärin?
Onko ohje ymmärrettävissä?
Viimeisin helmi oli uutinen Pyhäjokiseudussa: ”Susi hyökkäsi omistajansa kanssa pyörälenkillä olleen koiran kimppuun keskellä asutusta Raahessa” (2.10.2024). Vähän aikaa mietin, että kukahan siellä Raahessa omistaa suden, ja kenen koira ajelee pyörällä, ennen kuin lause alkoi näyttää järkevältä.
Kiireessä kielen ammattilaisetkin tekevät virheitä, ja näille on helppo naureskella kahvitauolla kollegan kanssa. Välillä virheet kuitenkin voivat johtua lukihäiriöstä tai vaikkapa siitä, ettei kirjoittajan äidinkieli ole suomi. Ideaalitilanteissa meillä olisi aikaa tehdä nopea kielentarkastus (vaikka sen taitavan kollegan tukemana), ennen kuin teksti singahtaa maailmalle. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista.
Edeltävän esimerkin kaltaisista muotoiluista pystyy kuitenkin tulkitsemaan tekstin alkuperäisen tarkoituksen. Mutta entä, jos kyse on esimerkiksi terveysalan asiantuntijan antamasta lausunnosta tai ohjeista, joita asiakas ei hyvällä tahdollakaan pysty ymmärtämään? Missä vaiheessa pitää huolestua, jos viesti ei menekään perille tai se ymmärretään väärin?
Koska jos minä natiivina suomen kielen puhujana ja tekstien ammattilaisena en lähetettä ymmärrä, niin sitä ei tasan tarkkaan ymmärrä alkeistason suomen puhujakaan.
Verikoe ennen vai jälkeen aamiaisen?
Lääkäreiden omituisista saneluista on saatu hupia jo kolmen kirjan edestä. Mervi Marttila on koonnut esimerkkejä epäselvistä muotoiluista ja hassuista lauserakenteista Päättömiä potilaskertomuksia -sarjaan.
Tällaiset sanelut, kuten: “Tulee ambulanssilla kaatumisen vuoksi speedwaypyörällä.” (kaatui ambulanssilla, hih) eivät välttämättä päädy asiakkaalle asti. Mutta sotealalla on kuitenkin tilanteita, joissa sama teksti saattaa mennä oman alan kollegalle (lääkärille), toisen alan ammattilaiselle (fysioterapeutille) ja vielä asiakkaalle. Joten tekstin tulisi olla kaikkien näiden lukijoiden ymmärrettävissä.
Viime vuonna kiroilin puolisolleni, kun sain kutsun laboratoriotesteihin. Kutsussa oli melkoinen lista salaperäisiä kirjainkoodeja ja yhdistelmiä, joita googlettelin hädissäni, että mitähän ne minusta nyt haluavat. Kaiken maailman lipidit olivat taatusti hyödyllisiä sille hoitajalle, joka ottaisi verikokeeni, mutta asiakkaana (potilaana) minua kiinnosti, saisinko syödä aamupalaa ennen kokeita vai joutuisinko olemaan syömättä.
Olin vakaasti sitä mieltä, että tällaisessa tapauksessa lähetteeseen voisi kirjoittaa ihan palikkatason suomen kielellä, että a) mistä testeistä on kyse, ja b) saat syödä aamupalasi ja juoda aamuteesi, ettet kärttyile kokeissa. Koska jos minä natiivina suomen kielen puhujana ja tekstien ammattilaisena en lähetettä ymmärrä, niin sitä ei tasan tarkkaan ymmärrä alkeistason suomen puhujakaan.
Kurssin tavoitteena on kehittää erilaisten raporttien ja lausuntojen kirjoitusrutiineja ja luoda selkeämpiä tekstejä erilaisille lukijoille. Mukaan ovat erittäin tervetulleita myös ei-äidinkieliset suomenpuhujat.
Sote-ala tarvitsee selkeitä tekstejä
Päädyin paasaamaan näistä samoista aiheista Muuttuvan työelämän viestintä -opetiimillemme. Aloimme miettiä, miten tärkeää nimenomaan sotealalla on tuottaa tekstejä, jotka ovat selkeitä erilaisille lukijoille. Sama teksti kun saattaa mennä lääkärin lisäksi myös Kelan käsittelijälle tai jopa viranomaistaholle.
Sosiaalialan teksteissä on myös käsiteltävä todella sensitiivisiäkin aiheita. Miten ne kannattaa muotoilla niin, ettei asiakas ahdistu tai pahimmassa tapauksessa loukkaannu?
Siitä se ajatus sitten lähti, kehittyi eteenpäin upeiden kollegoiden ja asiantuntijakommenttien avulla, ja nyt Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa onkin tarjolla ensimmäistä kertaa Ryhtiä raportteihin, laatua lausuntoihin -opintojakso, joka on erityisesti sotealan henkilöstölle suunnattu verkkovälitteinen kurssi.
Kurssin tavoitteena on kehittää erilaisten raporttien ja lausuntojen kirjoitusrutiineja ja luoda selkeämpiä tekstejä erilaisille lukijoille. Mukaan ovat erittäin tervetulleita myös ei-äidinkieliset suomenpuhujat. Ilmoittautuminen kevään toteutukselle on nyt avautunut.
Virheet ovat inhimillisiä ja niitä tulee ihan kaikille (myös allekirjoittaneelle)
Pari vinkkiä kirjoittaville
Lopuksi vielä muutama tärppi kaikille työssään kirjoittaville, jotta ette päätyisi varoittavaksi esimerkiksi allekirjoittaneen kielikukkaskokoelmiin:
- Lue tekstiäsi ääneen. Näin huomaat toiston, hassut muotoilut ja liian pitkät virkkeet (hengästyt ennen pistettä).
- Anna tekstin hengittää hetken. Älä vain kirjoita ja paina lähetä-painiketta. Pidä mahdollisuuksien mukaan kahvitauko tai tee jotain muuta. Palaa sitten tekstin pariin ja lue se uudestaan. Pienen etäisyyden jälkeen osaat hahmottaa, mikä toimii ja mitä pitää muokata. (Tämä teksti hengitti vuorokauden verran.)
- Mieti, kuka tekstin lukee. Mitä lukija tietää aiheesta, ja mitä pitää selittää sillä palikkatason suomella. Kollegalle ei tarvitse termejä avata, mutta asiakas ei välttämättä tiedä, mitä ne lipidit ovat.
- Kannattaa myös muistaa, että virheet ovat inhimillisiä ja niitä tulee ihan kaikille (myös allekirjoittaneelle). Tärkeintä on kuitenkin se, että viesti on lukijan kannalta selkeä ja ymmärrettävä.
