Erilaiset liikkumisympäristöt ovat osa jokaisen arkea. Käytämme fyysisiä liikkumisympäristöjä, kuten kuntosaleja, uimahalleja ja lähiliikuntapaikkoja usein pohtimatta, ketkä niitä voivat käyttää tai kenelle ne on suunniteltu. Kun ympäristö asettaa esteen liikkumiselle ja osallistumiselle, liikkumisympäristön esteettömyyden merkitys tulee näkyväksi.
Tuore liikunnan yhteiskuntatieteiden opintojakso Liikkumisympäristöjen esteettömyys opastaa edistämään ja kehittämään yhdenvertaisia liikkumisympäristöjä. Opintojakso antaa myös valmiudet liikkumisympäristöjen esteettömyyskartoittamiseen.
Liikkumisympäristöjen esteettömyysosaamiselle on kasvava tarve
Uusi opintojakso vastaa ensinnäkin liikuntapoliittisissa linjauksissa ja suosituksissa tunnistettuun esteettömien liikkumisympäristöjen tarpeeseen. Esteettömät liikkumisympäristöt eivät synny itsestään, vaan niiden suunnittelu, rakentaminen ja kehittäminen edellyttävät esteettömyysosaamista.
Toiseksi esteettömiä liikkumisympäristöjä tarvitaan fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Jos tavoitteena on saada suomalaiset liikkumaan enemmän, esteettömät liikkumisympäristöt ovat sille ehdoton edellytys. Esteettömyys hyödyttää kaikkia, mutta suomalaisista noin 10 % tarvitsee esteettömyyttä jatkuvasti ja noin 5 % tilapäisesti toimintarajoitteen vuoksi. Jatkuvasti esteettömyyttä tarvitsevien joukko lisääntyy väestön ikääntyessä.
Kolmanneksi esteettömät liikkumisympäristöt mahdollistavat yhdenvertaisen osallistumisen ja liikuntaan ja urheiluun eri rooleissa. Samalla ne vahvistavat osallisuutta, sillä mahdollisuus käyttää yhteisiä liikkumisympäristöjä on osa yhteiskunnallista osallistumista.
”Liikkumisympäristöjen esteettömyys on ihmisoikeusasia.” Riikka Roitto, soveltavan liikunnan asiantuntija, Liikuntatieteellinen Seura
Liikkumisympäristöjen esteettömyysosaaminen on kokonaisuuksien huomioimista
Liikkumisympäristöjä ovat kaikki fyysiset ja sosiokulttuuriset ympäristöt, joissa ihmiset liikkuvat, harrastavat liikuntaa tai urheilevat. Esteetön liikkumisympäristö mahdollistaa yhdenvertaisen liikkumisen, liikunnan, urheilun ja näihin liittyvissä rooleissa toimimisen kaikille.
Liikkumisympäristöjen esteettömyysosaaminen on kykyä tarkastella esteettömyyttä ihmisten moninaiset tarpeet huomioiden.
Kyse ei ole vain esteettömästä sisäänkäynnistä, vaan saumattomasta palveluketjusta: liikuntapaikasta tulee olla saatavilla riittävästi kuvailutietoa ja siellä on voitava toimia sujuvasti alusta loppuun. Esteettömyydellä on fyysis-teknisten ulottuvuuksien lisäksi taloudellisia, kulttuuris-asenteellisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia.
Monialaisesti rakennettu opintojakso vastaa osaamistarpeeseen
Liikkumisympäristöjen esteettömyysosaamisen lisäämiseksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa ja avoimessa yliopistossa on rakennettu itsenäisesti suoritettava Liikkumisympäristöjen esteettömyys -opintojakso. Se antaa valmiudet tehdä esteettömyyskartoituksia ja kehittää esteettömyyttä kokonaisuutena.
Liikkumisympäristöjen esteettömyyden edistäminen ja kehittäminen edellyttää monialaista asiantuntemusta, joten opintojakso suunniteltiin monialaisessa ohjausryhmässä. Suomen Paralympiakomitean Ahos-apurahan mahdollistaman koulutushankkeen ohjausryhmään koottiin esteettömyys- ja koulutusasiantuntemusta Invalidiliitosta, Jyväskylän yliopistosta ja avoimesta yliopistosta, Jyväskylän kaupungin vammaisneuvostosta, Liikuntatieteellisestä Seurasta, lupa- ja valvontavirastosta, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Suomen Paralympiakomiteasta, valtion liikuntaneuvostosta ja ympäristöministeriöstä.
Yhteistyön tulos yhdistää liikunnan yhteiskuntatieteellisen näkökulman rakennetun ympäristön, esteettömyyskartoitusten ja käyttäjäkokemusten tarkasteluun. Opintojakso on tarjolla syksystä 2026 alkaen sekä tutkinto-opiskelijoille että avoimen yliopiston kautta kaikille, jotka haluavat työssään, opinnoissaan tai omien kokemustensa kautta edistää esteettömiä liikkumisympäristöjä.
Liikkumisympäristöjä kaikille
Kun kysymme, kenelle liikkumisympäristöjä suunnitellaan, kysymme samalla, kenellä on mahdollisuus osallistua yhteisöihin ja yhteiskuntaan.
Liikkumisympäristöt tulee suunnitella kaikille – tämä edellyttää osaamista ja yhteistyötä sekä tahtoa huomioida ihmisten moninaisuus. Mitä useampi ammattilainen tunnistaa esteettömyyden merkityksen omassa työssään, sitä yhdenvertaisempia liikkumismahdollisuuksia voimme tarjota tulevaisuudessa.
”Esteettömyysosaaminen on osa ammatillista pätevyyttä ja eettistä velvollisuutta.” Toni Piispanen, valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Liikkumisympäristöjen esteettömyysosaamisen vahvistaminen on panostus yksittäisiin ammattilaisiin ja yhdenvertaisempiin liikkumisympäristöihin.
