Liikunta-alan muutosvirrat ja tulevaisuuden valmentajan uudet osaamistarpeet
Tulevaisuuden näkymät ja ennakointi
Liikunta-ala on jatkuvassa muutoksessa, ja 2030-luvulle mentäessä alalla odotetaan muutoksia teknologian, hyvinvointitrendien ja yhteiskunnallisten muutosvirtojen ja arvojen kehityksen myötä. JOUVA-hankkeen valmentajakyselyssä, johon vastasi reilut 250 urheiluakatemiavalmentajaa, 95 % vastanneista valmentajista arvioi, että valmennustyö tulee muuttumaan seuraavan viiden vuoden aikana. Tämä korostaa tarvetta ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että koulutus ja työelämä kohtaavat paremmin.
Osaamistarpeilla tarkoitetaan niitä taitoja, tietoja ja valmiuksia, joita nykyinen tai tuleva työelämä tai muu toimintaympäristö edellyttää. Osaamistarpeet voivat muuttua nopeasti esimerkiksi teknologisen kehityksen, työnkuvien uudistumisen tai työmarkkinoiden muutosten seurauksena. Ennakoimalla osaamistarpeita voidaan varmistaa, että osaamista kehitetään vastaamaan tulevien tehtävien vaatimuksia.
Ennakoinnissa korostuu tarve ymmärtää laajasti eri tekijöitä, jotka vaikuttavat sekä ammattilaisten että liikkujien ja urheilijoiden käyttäytymiseen. Kyse ei ole vain yksittäisistä sektoreista, vaan koko liikunta-alaa läpileikkaavista muutoksista. Ennakointityöllä ja osaamistarvetiedon avulla voidaan esimerkiksi vahvistaa koulutustarjonnan ja työelämän parempaa kohtaamista, valmentajien työurien jatkuvuutta ja asiantuntijuuden sekä osaamisen kehittymistä. Ennakointityön lisäksi on tärkeä reagoida havaittuihin muutosvirtoihin ja kehityskulkuihin ajoissa, jotta toiminta on mahdollista ja kannattavaa myös tulevaisuudessa.
Yhteiskunnassa tapahtuvat demografiset muutokset, kuten väestön ikääntyminen ja kaupunkirakenteen kehitys, sekä kasvava kiinnostus terveellisiin elämäntapoihin lisäävät liikunnan ja hyvinvoinnin merkitystä. Samanaikaisesti teknologiset innovaatiot, esimerkiksi puettava- ja katseenseurantateknologia, sekä kehittynyt data-analytiikka, tuovat uusia mahdollisuuksia liikunnan ja hyvinvoinnin seurannan sekä valmennuksen kehittämiseksi.
Liikunta-alaa läpileikkaavat osaamisvaatimukset
Liikunta-alan osaamisvaatimukset monipuolistuvat, ja ammattilaisilta odotetaan yhä vahvempaa kykyä yhdistää eri osa-alueita kokonaisvaltaisiksi ratkaisuiksi asiakkaiden ja urheilijoiden tarpeisiin. Enää ei riitä, että hallitsee vain yhden osa-alueen, vaan tulevaisuudessa liikunta-alan ammattilaisilta vaaditaan laaja-alaisempaa ymmärrystä liikunta-alaa tukeviin toimintoihin. Esimerkiksi Holopaisen, Blomqvistin ja Lämsän (2025) mukaan valmennustyö ei ole enää pelkästään harjoitusten ohjaamista, vaan siihen sisältyy suunnittelua, koordinointia, viestintää ja tiimityötä. Yhden urheiluakatemiavalmentajan vastaus valmennustyön tulevaisuudesta:
Valmentaminen muuttuu koko ajan kokonaisvaltaisemmaksi. Urheilun pariin tulevat nuoret tarvitsevat kokonaisvaltaista harjoittelua, ensin tullaan urheilijoiksi, sitten lajiosaajiksi. Valmentajan osaaminen täytyy olla laajaa.
SportEdu-hankkeen tulevaisuustyössä läpileikkaavina osaamistarpeina korostuivat erityisesti vastuullisuus-, palvelumuotoilu-, monikulttuurisuus- ja kansainvälisyysosaaminen. Ympäristöystävällisyys ja yhdenvertaisuus näkyvät yhä vahvemmin liikunta-alan rakenteissa – niin liikuntapaikkarakentamisessa kuin palvelutuotannon kehittämisessä. Kuntien liikuntapaikkarakentamisen vähentyessä tilojen monikäyttöisyys ja kestävä kehitys korostuvat.
Teknologian kehitys on yksi merkittävimmistä liikunta-alaa muokkaavista tekijöistä vuoteen 2035 mennessä. Älylaitteet, puettava teknologia ja edistyneet sovellukset mahdollistavat yksilöllisen ja reaaliaikaisen harjoittelun sekä hyvinvoinnin seurannan kuin myös treenien optimoinnin. Erilaiset digitaaliset alustat ja palvelut sekä tekoälyratkaisut tulevat olemaan tärkeä osa niin harrastajien kuin ammattilaistenkin arkea. Teknologian hyödyntäminen edellyttää jatkuvaa osaamisen päivittämistä ja kehittämistä, jotta palvelut pysyvät kilpailukykyisinä ja asiakaslähtöisinä.
SportEdun tulevaisuustyöpajoissa keskusteltiin liikunta-alan erilaisista täydennyskoulutusmahdollisuuksista. Liikunta-alan ammattilaisella ja yrittäjällä ei ole välttämättä mahdollisuutta irrottautua työtehtävistään ja osallistua laajoihin ja pitkiin koulutuksiin. Osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen kaivataan yhä enemmän etä- ja hybriditoteutuksella järjestettyjä lyhyempiä täydennyskoulutuksia, joihin on mahdollista osallistua sujuvasti paikasta riippumatta ja osallistuminen ei vaadi matkustamista, toteaa koulutussuunnittelija Pia Jormanainen.
JOUVA-hankkeen valmentajakyselyissä nousi esiin useita kehityssuuntia, jotka vaikuttavat valmennustyön tulevaisuuteen. Urheiluakatemiavalmentajat arvioivat, että muutokset kiinnittyvät erityisesti urheilijoiden lähtökohtiin, yhteiskunnallisiin muutoksiin ja teknologisiin kehityssuuntiin. Yhteiskunnallisista muutoksista korostuivat liikkumattomuuden kasvu, vapaaehtoistyön ja urheilijamäärien väheneminen sekä yhteiskunnan monimuotoistuminen, joka näkyy muun muassa kansainvälistymisenä ja erilaisten ihmisten kohtaamisena. Lisäksi toimintaympäristön tasolla valmentajat nostivat esiin moniammatillisten tiimien lisääntymisen.
Liikunta-alan palvelumuotoilijat ja -kehittäjät ovat keskeisessä roolissa uusien innovaatioiden tuomisessa markkinoille, sillä asiakkaiden odotukset kasvavat ja palveluiden on tarjottava entistä enemmän lisäarvoa – oli kyse sitten yksilöllisestä sisällöstä, yhteisöllisyydestä tai etäharjoittelun mahdollisuuksista. Liikunta-alan ammattilaiset ja palvelukehittäjät joutuvat yhdessä rakentamaan ratkaisuja, jotka vastaavat sekä aloittelijoiden että kilpaurheilijoiden tarpeisiin. Tämän vuoksi ammattilaisten osaamisvaatimuksissa korostuvat entistä vahvemmin tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä kyky hyödyntää teknologiaa osana liikuntapalveluita. Yhden urheiluakatemiavalmentajan vastaus valmennustyön tulevaisuudesta:
Vaatimukset valmentamiselle kasvavat. Valmennusta tarjoavat tahot muuttuvat enemmän palveluntuottajiksi, joista urheilijat/perheet valitsevat. Samalla vastuu kokonaisvaltaisesta valmentamisesta ja liikunnallisten valmiuksien kehittämisestä sekä massojen liikuttamisesta kasvavat.
Samoihin osaamistarpeisiin kytkeytyvät myös urheiluakatemiavalmentajien arviot valmennustyön muutoksista. Heidän mukaansa valmennus tulee muuttumaan urheilijoiden perusvalmiuksien heikentymisen, yksilöllisen ja psyykkisen valmennuksen vahvistumisen sekä kokonaisvaltaisen ja holistisen ajattelun lisääntymisen seurauksena. Monet näistä kehityskuluista ovat jo nähtävissä, mutta valmentajat ennakoivat niiden voimistuvan seuraavien viiden vuoden aikana. Esimerkiksi motoristen taitojen ja fyysisen kunnon heikkenemisen arvioidaan kasvavan merkittävästi lähitulevaisuudessa.
Seuraavassa SportEdu- ja JOUVA-hankkeiden blogitekstissä päästään syventymään tarkemmin, mitä ne tulevaisuuden osaamistarpeet mahdollisesti valmentajilla ovat molempien hankkeiden näkökulmasta katsottuna.
Itä-Suomen Liikuntaopiston toteuttamassa SportEdu-Tulevaisuuden osaamista liikunta-alalle-hankkeen tulevaisuustyössä tarkasteltiin, missä tehtävissä liikunta-alalla on pulaa osaavasta työvoimasta, millaisia työnkuvia kenties puuttuu ja millaisia lisäosaamistarpeita alalla on havaittavissa yhteiskunnallisten muutosten valossa. Vastaavasti Jyväskylän yliopiston johtamassa ja Urhea-säätiön sekä Kolmen kampuksen urheiluopiston osatoteuttamassa JOUVA-ryhmähankkeessa tarkasteltiin urheiluvalmentajien tämänhetkisiä ja tulevaisuuden osaamistarpeita, koska urheiluvalmennuksen ala ammattimaistuu ja työelämä on muutoksessa. Molemmat hankkeet ovat Euroopan unionin osarahoittamia (ESR+).
Lähteet:
Holopainen, A., Blomqvist M. & Lämsä, J. 2025. Valmentajien työsopimukset ja työn johtaminen. Selvitys kuuden urheilutyönantajan käytännöistä. KIHUn julkaisusarja, nro 88.
