Miten valmentajien osaaminen tehdään näkyväksi?

Miten valmentajien osaaminen tehdään näkyväksi?

Urheiluvalmentajan työ vaatii laajaa osaamista. Menestyväksi valmentajaksi kehittyminen ja toimivan valmennustiimin rakentaminen vaativat työtä. Mitä jos valmentajien osaamista monipuolisesti hyödyntämällä voitaisiin parantaa valmennuksen laatua ja muodostaa menestyvämpiä valmennustiimejä? Voidaanko samalla parantaa valmentajien työhyvinvointia ja pidentää työuria? 

Urheiluvalmentaja voi saavuttaa työn tavoitteiden kannalta olennaista osaamista useita eri reittejä. Alan tutkintokoulutusten sekä lajiliittojen tarjoamien koulutuspolkujen kautta urheiluvalmentaja voi luontevasti edetä valmentajan polulla. Yhtä lailla myös kokemuksen tai muilta aloilta kertyneen opin myötä voidaan saavuttaa työn tavoitteiden mukaista osaamista. Osaamisen tunnistaminen toimii tässä yhteydessä valmentajalle tärkeänä työkaluna, minkä avulla eri yhteyksistä kertynyttä osaamista on helpompi sanoittaa ja tehdä näkyväksi.

Osaamisen tunnistamisessa onkin kyse tietoisesta toiminnasta, mikä auttaa yksilöä huomaamaan ja sanoittamaan omaa osaamista. Kaikille on siis hyödyllistä tehdä toisinaan tietoisesti oman osaamisen tunnistamista. Monipuolinen osaamisen tunnistaminen vahvistaa myös osaamisidentiteettiä ja lisää myönteistä suhtautumista työhön ja työn kannalta hyödylliseen uuden oppimiseen. Tätä kautta syntyy myös myönteinen yhteys työhyvinvointiin.

Osaamisen tunnistamisen hyvät käytännöt kuuluvat koulutuksenjärjestäjien työkalupakkiin. Työelämässä niitä on käytössä vähemmän. Elämän eri vaiheissa hankitun osaamisen tunnistamisen tueksi on kuitenkin tarjolla erilaisia työkaluja, mitkä auttavat yksilöä tai työnantajaa osaamisen tunnistamisessa. Kansalliset perustaitojen osaamismerkit auttavat tunnistamaan kaikkiin ammatteihin liittyviä perustaitoja, kuten digiosaamista, kestävyysosaamista, talousosaamista, oppimisen taitoja, tekstitaitoja ja vuorovaikutus-, sekä työhyvinvointitaitoja. Työelämässä kertyneiden taitojen tunnistamista voidaan puolestaan tehdä esimerkiksi viisivaiheisen prosessin avulla (kuva 1).

Kuva 1. Osaamisen tunnistamisen prosessi. Osaamisen tunnistamisen hyvät käytännöt -loppuraportti (2024).

Valmentajan itsensä kehittämisen taitoihin liittyy monipuolinen osaamisen tunnistaminen, mistä vastuuta on sekä valmentajalla itsellään että työnantajalla. Kun työnantaja pyrkii tietoisesti tunnistamaan valmentajiensa osaamista, osoittaa työnantaja samalla arvostusta valmentajia kohtaan ja saa arvokasta tietoa valmennuksen laadun kehittämisen tueksi. 

Valmentajan osaamista on määritelty muun muassa Olympiakomitean toimesta (kuva 2), missä valmentajan osaaminen on jaettu kolmeen osaan: urheiluosaamiseen, ihmissuhdetaitoihin ja itsensä kehittämisen taitoihin. Valmennus muuttuu ja kehittyy ajassa, jolloin jatkuva oppiminen ja itsensä kehittämisen taidot ovat perustellusti merkittävä osa valmentajan osaamista. Valmentajan voi olla yksin haastavaa ymmärtää, missä asioissa hänen tulisi seuraavaksi kehittyä ja mihin suuntaan omaa oppimista tulisi viedä. Valmentajan osaamisen malli voi toimia tässä hyvänä apukeinona, minkä avulla valmentaja voi arvioida itse tai yhdessä työnantajan kanssa omaa osaamistaan. 

Kuva 2. Valmentajan osaaminen. Valmennusosaamisen käsikirja. Suomen Olympiakomitea (2016).

Osaamisen tunnistamisen kanssa on välillä hyvä istua alas. Toisin sanoen, työpaikoilla kannattaa antaa osaamisen tunnistamiselle aikaa. Apuna osaamisen tunnistamiseen voi käyttää muun muassa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen verkkosivuille kerättyjä valmiita työkaluja. TEM ja OKM ovat myös perustaneet osaamisen tunnistamisen työryhmän edistämään ja ohjaamaan työpaikoilla ja koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistamisen työvälineiden ja menettelyjen luomista. Osana työtä on julkaistu erinomainen Osaamisen tunnistamisen hyvät käytännöt (okm.fi). JOUVA-hankkeessa tulemme tuomaan näitä jo olemassa olevia työkaluja urheiluvalmennuksen alalle, jotta urheiluvalmentajien osaamisen eri muotoja osattaisiin paremmin hyödyntää työelämässä. Samalla voimme yhdessä luoda oppimismyönteistä työkulttuuria ja vahvistaa valmentajiemme osaamista.