Opettajasi avoimessa, Markku Manninen: Keskustelu pienryhmissä vähentää epävarmuuden tunnetta ja jännittämistä

Työssäni avoimen yliopiston ruotsin opettajana olen huomannut, että ruotsin puhuminen voi aiheuttaa epävarmuuden tunnetta ja jännittää monia opiskelijoita. Useimmat jännittävät esiintymistä, vaikkei siihen olisi mitään varsinaista syytä. Toisaalta on hyvä muistaa, että pieni jännitys kuuluu asiaan.

Kuka olen: Mannisen Markku, ruotsin tuntiopettaja avoimessa vuodesta 2011 
Mitä teen avoimessa: opetan toisen kotimaisen suullista ja kirjallista viestintää etä- ja lähiopetuksen yhdistelmänä 
Työssäni on mahtavaa: motivoituneiden opiskelijoiden kohtaaminen ja onnistumisen ilo 
Vapaa-ajallani: puuhailen erilaisten vintage-harrastusten parissa 
Pohdin: kaikenlaista menneisyyden ja nykyisyyden väliltä 
Terveiset opiskelijoille: Nu kör vi, kom med!

Onko jännittäminen este vai oppimismahdollisuus?

Mikä ruotsiksi keskustelussa sitten jännittää? Kyselin tätä viimeisimmältä opiskelijaryhmältäni ja sain hyviä vastauksia. Epävarmuutta ja jännitystä luovat muun muassa pelko epäonnistumisesta, sanaston ja ääntämisen puutteet sekä epävarmuus siitä, ymmärtävätkö muut. Mahdolliset aiemmat kokemukset ruotsiksi puhumisesta saattavat myös vaikuttaa näkemykseen omasta osaamisesta.

Opiskelijaryhmältä sain kommentteja myös siitä, mikä poistaa epävarmuutta ja jännitystä. Rento ilmapiiri oppitunneilla ja kannustava palaute sekä opettajalta että opiskelijatovereilta auttavat kovasti. Lisäksi on hyvä, jos keskusteluun voi valmistautua etukäteen. Mahdollisuus keskustella pienryhmissä mainittiin myös olennaisena tekijänä.

Nykyään myös kurssin lopussa pidettävät suulliset alustukset pidetään pienryhmissä, ei siis pelkästään kurssin aikana tehtävät keskusteluharjoitukset.

Pienryhmäkeskustelut ovatkin kokemukseni perusteella useimmille mieleinen työskentelytapa. Koen ne itsekin opettajana mitä parhaimmaksi tavaksi harjoitella ruotsin ryhmäkeskustelutaitoja. Pienryhmissä on matala kynnys osallistua, etenkin kun on tutustunut omaan ryhmäänsä. Tämä työskentelytapa luo turvallista ilmapiiriä ja rohkaisee myös kielitaidostaan epävarmempia osallistumaan.  

Pienryhmissä tulee kuitenkin keskustella säännöllisesti, jotta opitut taidot eivät pääse ruostumaan ja jotta keskusteluun syntyy tietty rutiini. Etänä toteutettavat keskustelut toimivat mielestäni hyvin, mutta myös lähitapaamisia tarvitaan, sillä mikään tekninen ratkaisu ei voi korvata aitoa live-vuorovaikutusta.

Pienikin ryhmä voi antaa tarvittavaa rakentavaa palautetta keskustelijoille – suuri osallistujamäärä olisi tässä jopa enemmän haitaksi kuin hyödyksi.

Nykyään myös kurssin lopussa pidettävät suulliset alustukset pidetään pienryhmissä, ei siis pelkästään kurssin aikana tehtävät keskusteluharjoitukset. Käytäntö järjestää loppukeskustelut pienryhmissä yleistyi korona-ajan etäopetuksen myötä, ja se toimii kyllä edelleen mainiosti. Pienikin ryhmä voi antaa tarvittavaa rakentavaa palautetta keskustelijoille – suuri osallistujamäärä olisi tässä jopa enemmän haitaksi kuin hyödyksi.

Täydellisyyttä ei ole tarpeen tavoitella

Puheen ei tarvitse olla kieliopillisesti täysin oikein – virheetön puhe ei edes ole luonnollista puhetta.

Käytännön vinkkejäkin voisin antaa liittyen ruotsiksi keskusteluun: keskustellessa tärkeintä on toimiva kommunikatiivisuus. Puheen ei tarvitse olla kieliopillisesti täysin oikein – virheetön puhe ei edes ole luonnollista puhetta. Puheen mahdollisiin kieliopillisiin virheisiin tai muuhun ”epätäydellisyyteen” ei siis kannata kiinnittää liikaa huomiota. Tärkeintä on osallistua aktiivisesti, virheitäkin tehden.  

Tarvittaessa puheessa voi käyttää satunnaisesti jopa muidenkin kielten kuin ruotsin sanoja, jos se edistää puheen kommunikatiivisuutta. Sekin on hyvä muistaa, että keskustellessa oppii sekä itse puhuen, että muita kuunnellen. Koko ajan ei siis tarvitse olla itse äänessä, vaan osan aikaa voi myös kuunnella sujuvasti.

Lopuksi vielä asiaan liittyvä mielenkiintoinen havainto: usein kurssin lopussa yllätytään, kun pienryhmälle loppukeskusteluun varattu aika hurahtaakin kuin siivillä. Det kan alltså vara överraskande trevligt att snacka på svenska!