Oppija hyötyy avoimuudesta

Iida: sivuainetta etsimässä

Iida opiskelee Jyväskylän yliopistossa ensimmäistä vuotta. Hän on keskustellut HOPS-ohjaajansa kanssa sivuaineista, mutta Iida on hieman epävarma niiden valinnassa. Häntä kiinnostaisi kovasti parikin oppiainetta, mutta toinen niistä ei ole vapaa sivuaine. HOPS-ohjaaja on vinkannut, että se olisi tarjolla avoimessa yliopistossa. Jos hän osallistuisi siellä kursseille, voitaisiin ne sisällyttää tutkintoon eli ahotoida.

Iida etsii pääaineen peruskurssille sisältyviä kirjoja yliopiston kirjaston JYKDOK-tietokannasta. Hän selailee tietokantaa eteenpäin ja huomaa sen sisältämät avoimet oppimateriaalit. Iida kokeilee hakua toiveidensa sivuaineella, ja tietokanta löytää nopeasti esimerkkejä oppiaineen oppimateriaaleista, sillä opettajat ovat avanneet lyhyitä videoita ja infograafeja. Materiaaleihin tutustuminen on innostavaa ja rohkaisevaa: tätä Iida haluaa opiskella.

Heikki: lisäkouluttautumista työn ohessa

Työsähköposti kilahtaa, ja Heikki vilkaisee sitä huolestuneena. Työtehtävät ovat tuntuneet jo pitkään kuormittavilta, sillä hän pelkää kohtaavansa haasteita ensi vuonna alkavassa hankkeessa, jossa pitäisi hallita tietotekniikkaa aivan uudella tavalla. Sähköposti on esihenkilöltä, joka on löytänyt oppimateriaalin, jossa puhutaan aikuisoppimisesta. Heikki sivuuttaa oppimateriaalin linkin nopeasti ajatellen, ettei hänen ikäisensä lähde usein jatkokouluttautumaan.

Linkki palaa mieleen, kun Heikki miettii tulevaa hanketta. Voisiko hän sittenkin lähteä opiskelemaan lisää? Omat opinnot ovat päättyneet jo kauan sitten, joten mieleen nousee epäilys. Heikki avaa saamansa linkin ja tarkastelee oppimateriaalista aikuisoppimisen periaatteita. Lähes huomaamattaan hän on päätynyt selaamaan avoimen yliopiston kurssivalikoimaa. Uskaltaisikohan aloittaa? Heikki törmää videoon, jossa yksi opettajista kertoo aiheen tutkimuksesta. Esitys on kiinnostava, joten Heikki rohkaistuu tarkastelemaan opintotarjontaa tosissaan. Pikainen neuvottelu esihenkilön kanssa vahvistaa: syksyllä Heikki aloittaa jälleen opinnot.

Mikä avoin oppiminen?

Iida ja Heikki ovat fiktiivisiä henkilöitä, mutta heidän tarinansa voisivat olla totta. Sekä Iida että Heikki ovat kohdanneet tietämättään saman avoimen tieteen ja tutkimuksen ilmiön, avoimen oppimisen. Molemmat hyödynsivät avoimia oppimateriaaleja, ja Iida hyödynsi myös osaamisensa tunnustamista eli kursseja hyväksi luettiin hänen yliopistotutkintoonsa.

Avoin oppiminen kuulostaa pintapuolisesti terminä lähes samalta kuin avoin yliopisto, mutta ne eivät olekaan sama asia. 

Avoimen oppimisen on tarkoitus laajentaa oppimista ja tutkimuksen tuntemusta suurelle yleisölle ilmaiseksi (Avoimen oppimisen koordinaatio, 2022, 8). Avoin oppiminen sisältää käytännössä avoimia oppimateriaaleja sekä avoimia oppimis- ja opetuskäytänteitä.

Avoimia oppimateriaaleja löytää helposti Iidan osoittamalla tavalla mm. yliopiston kirjaston JYKDOK-tietokannasta. Ne tuovat opettajien ja tutkijoiden työtä esiin, ja niitä voi usein hyödyntää opinnoissaan viittaamalla – aivan kuten julkaisujakin. Oppimateriaalit voivat olla melkein minkä tahansa muotoisia, esim. diapaketteja, videoita, wikisivuja, tuntisuunnitelmia, kuvia tai pelejä. Avointen oppimateriaalien tulee olla saavutettavia ja usein ne ovat myös moneen eri ympäristöön muuntuvia eli ne sopivat mahdollisimman monelle oppijalle.

• Jyväskylän yliopistossa yksi esimerkki on onlinecourses.jyu.fi-oppimisalusta, jonka lukuisten kurssien sisällöt ovat avoimesti kaikkien tutustuttavissa ja kurssia pääsee suorittamaan ilmoittautumalla sille.

Avoimilla oppimis- ja opetuskäytännöillä on tarkoitus tehdä opetuksesta jaettavaa, läpinäkyvää ja jatkojalostettavaa, esimerkiksi hyödyntämällä avoimia oppimateriaaleja tai vertaisoppimista (Avoimen oppimisen koordinaatio, 2022, 9). Opiskelijan näkökulmasta avoimet käytännöt mahdollistavat jopa tutkinnon täydentämisen, sillä esim. ahotointi on mahdollista avoimuuden kautta, kuten Iida teki. Avoimen oppimisen myötä osaamistaan voi kartuttaa erilaisista lähteistä.

Miksi avointa oppimista?

Nykyään tarvitaan monipuolistaa osaamista ja joustavia tapoja omaksua uusia asioita. Samalla pitää huomioida, että osaamista voi kerryttää monella tavalla.

Avoimet oppimateriaalit (OER) ovat olleet Unescon tavoitteena 2000-luvun alusta saakka. Niillä pyritään globaaliin koulutukselliseen tasa-arvoon: jokaisella tulee olla mahdollisuus oppia ja löytää oppimisensa tueksi laadukkaita oppimateriaaleja. Avoimet oppimateriaalit mahdollistavat myös joustavan itseopiskelun kokonaan uudella tavalla. (Avoimen tiedon keskus 2024.)

Niinpä avoimuudessa onkin opiskelijoille paljon etuja. Esimerkiksi avoimet oppimateriaalit mahdollistavat monia asioita: jatkuva oppiminen, kertaaminen, oman osaamisen kehittäminen mm. itseopiskelu, monikäyttöisyys ja muokattavuus esim. saavutettavuus, eri tieteenaloihin tutustuminen ja yhteistyömahdollisuudet, verkostoituminen.” (Avoimen tiedon keskus 2024.)