Rakenteellinen sosiaalityö 2025
Äskettäin tekemämme rakenteellisen sosiaalityön asiantuntijoiden haastattelut ajoittuivat mielenkiintoiseen vaiheeseen, kun EU:n rahoittama rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittämisprojekti on lähestymässä loppuaan. Projektin tavoite on ollut kansallisen tiedontuotannon ja tietojohtamisen mallin kehittäminen. Hyvinvointialueilla kehittämistoiminnasta vastasi THL yhdessä hankkeessa muodostetun rakenteellisen sosiaalityön kehittäjien yhteistyöryhmän kanssa.
Haastattelemamme asiantuntijat ovat kokeneet THL:n ohjaavan roolin tärkeäksi rakenteellisen sosiaalityön kehittämisessä. Erityisesti kehittämisessä on pystytty jäsentämään sosiaalihuollon sirpaleista tietopohjaa selkeämmäksi kansalliseksi kokonaisuudeksi. Myös THL:n ohjauksessa alueilla laaditut rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelmat on koettu hyödyllisiksi. Toteutussuunnitelmat ovat myös parantaneet rakenteellisen sosiaalityön näkyvyyttä hyvinvointialueiden päätöksenteossa.
THL:n kansallisessa ohjauksessa on kuitenkin omat haasteensa, jotka liittyvät paljolti sen Kehittäminen on suuntautunut kapeasti sosiaalihuollon kansallisen tietopohjaa rakentavan sosiaalisen raportoinnin täytäntöönpanoon. Se ei asettanut juuri lainkaan painoa muille kuin tietotyöhön liittyville rakenteellisen sosiaalityön tavoitteille, kuten asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiselle. Kehittämisprojektin ohjaamaa sosiaalista raportointia oli myös yleensä toteutettu vain ammattilaisten keräämän tiedon pohjalta, jolloin asiakkaan näkökulma jää epäsuoraksi ja viranomaisen tulkitsemaksi.
Kolmas haastatteluissa vahvasti esiin tullut teema oli rakenteellisen sosiaalityön resurssien niukkuus. Haastateltavat kokivat, että tiedon analysointi ja konkreettinen muutos jää usein vajaaksi resurssipulan vuoksi. Tämä heikensi mahdollisuuksia hyödyntää sosiaalisen raportoinnin tietoa hyvinvointialueiden johtamisessa ja päätöksenteossa. Haastateltavat olivat myös huolissaan siitä, että resurssit heikkenevät entisestään kehittämisprojektin rahoituksen päättyessä.
ORAS-tutkimushankkeessa haluamme korostaa sitä, ettei kansallinen tiedontuotanto ole rakenteellisen sosiaalityön ainoa tehtävä.
Olisi toivottavaa, että osallisuutta vahvistavan rakenteellisen sosiaalityön kehittämistä tuettaisiin kansallisesti samaan tapaan kuin tietotyötä on nyt kehitetty. Tiedontuotannon lisäksi rakenteellisen sosiaalityön on edistettävä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttaismahdollisuuksia. Tiedontuotannon ja osallisuuden vahvistamisen tavoitteet eivät myöskään ole toisilleen vastakkaisia sillä sosiaalista raportointia on mahdollista tehdä tavoilla jossa hyvinvointialueiden asukkaiden palveluiden käyttäjien ääni kuuluu selvästi. Rakenteellisen sosiaalityön tietotyössä erityinen huomio on kiinnitettävä haavoittavimpaan asemaan joutuneiden asukkaiden kuulemiseen.
