Tiedätkö? Ymmärrätkö? Vai luotatko tekoälyn taitoihin?

Pidätkö sienestämisestä? Voit hankkia taidot tunnistaa ja käsitellä sieniä, vetää saappaat jalkaan ja lähteä suunnistustaitoisena kartan kanssa metsään, jossa arvioit maaston perusteella löytäväsi sieniä. Samalla kun arvioit jokaisen löytösi käyttökelpoisuuden, saat liikuntaa, virkistyt ja nautit syksystä. Kysyt ehkä epävarmoista havainnoistasi lisätietoa muilta sieniosaajilta, siirrät omaa osaamistasi muille ja opitte yhdessä lisää. 

Toisaalta voit suunnata kauppaan ja ostaa kantarellit valmiina, siivottuna tai säilöttynä. Helppoa ja nopeaa! 

Tekoälyltä saa vastauksen kysymällä. Kielimallien tuottama teksti on kuin kauppiaan laari, josta voidaan ammentaa valmiiksi valikoitu tavara ostajan kassiin. Valmistuotteen hankinnassa löytämisen ja siitä seuraava onnistumisen riemu katoavat. Tekstinä kielimallin tuotos on koneen tekemää vivahteetonta ja tasapaksua, algoritmien toistaman mallin mukaista. Monesti se on toisteista sisältöjen yleistä pyörittelyä.  

Myös valmiista laarista poimittua hyödyntäessä tarvitaan tietoa ja taitoa, ymmärrystä ja sopivat mausteet. Olihan kattilassa varmasti kantarelli? Vai jokin sen näköinen? 

Kielimallit eivät epäile, tulkitse lähteitä kriittisesti ja vastuullisesti tai vaadi tiedolle perusteluja. Ne vahvistavat olemassa olevaa tietoa ja jäsentävät asioita tavalla, joka saa tuotoksen tuntumaan tutulta ja sen vuoksi luotettavalta. 

Luotettavaa vai luotettavan tuntuista? 

Tekoäly kulkee tiedon valtavirrassa; kielimallit eivät löydä uusinta tai marginaalisempaa puolta asioihin. Ne voivat rajoittaa tai suodattaa aiheen käsittelyä saamiensa oppien mukaisesti. Kielimallit eivät epäile, tulkitse lähteitä kriittisesti ja vastuullisesti tai vaadi tiedolle perusteluja. Ne vahvistavat olemassa olevaa tietoa ja jäsentävät asioita tavalla, joka saa tuotoksen tuntumaan tutulta ja sen vuoksi luotettavalta. 

Kielimalleilla ei ole laajaa ymmärrystä, ne eivät tuota tietoa harkiten ja suunnitelmallisesti, vaan hyödyntävät taitavasti todennäköisyyksiä, jonka pohjalta ne tarjoavat käyttäjilleen peräkkäin aseteltuja sanoja sekä asioiden jäsennyksiä ja koonteja. Kielimalleilla ei myöskään ole tieteenalan asiantuntijan ajattelutapaa, kirjoittamisen kulttuuria, käytännön kokemusta tai kriittistä silmää. 

Ne ammentavat verkossa olevasta tiedosta. Virheellisen ja väärän tiedon määrä internetissä ja sosiaalisessa mediassa on valtava. Kokemustieto ja tutkittu tieto kulkevat medioissa iloisesti rinnakkain, ja tiedon tuottajilla ja välittäjillä on erilaisia motiiveja tiedon jakamiselle. 

Maailman ja arjen monimutkaistuviin kysymyksiin ja haasteisiin tarjotaan nykyään yksinkertaisia ratkaisuja, joita on oman viestintäkuplan sisältä helppo havaita ja poimia. Eri ohjelmien ja sovellusten algoritmit lukevat käyttäjiensä toimintaa ja tuottavat käyttäjän maailmankuvaan perustuvia syötteitä. Ne helposti kuplauttavat lisää. 

Kriittisyyttä kielimallien kanssa toimimiseen 

Kielimalleja hyödynnettäessä on ymmärrettävä niiden todennäköisyyksiin ja käyttäjältä oppimiseen perustuvaa toimintatapaa, käytön seurauksia sekä hyötyjiä. Maksuttomien kielimallien käyttäminen ei itse asiassa ole käyttäjälle ilmaista, vaan hän maksaa käytöstä teknologiajäteille tiedoillaan sekä sillä, että auttaa omalla toiminnallaan kielimallia oppimaan lisää. Kielimallille tarjottu aineisto ja käyttäjät voivat myös rajata, kohdistaa tai vääristää tietoa. Kriittinen käyttäjä onkin tietoinen palvelun käyttöehdoista ja toimintatavasta. Kriittinen lukutaito on tärkeä kansalaistaito, jonka tarve kasvaa. 

Kielimalleista saa ilmaisu- ja käännösapua, kysymyksiä tekevän sparraajan, kirjoituslukon avaajan tai ideoiden lähteen. Tuotoksen laatuun pystyy myös itse vaikuttamaan oikeanlaisin kehottein, pyynnöin ja täsmennyksin. 

Kielimalleista saa ilmaisu- ja käännösapua, kysymyksiä tekevän sparraajan, kirjoituslukon avaajan tai ideoiden lähteen. Tuotoksen laatuun pystyy myös itse vaikuttamaan oikeanlaisin kehottein, pyynnöin ja täsmennyksin. Samalla voi kuitenkin miettiä, jääkö itseltä saamatta löytämisen ja onnistumisen iloa, ajattelun taitoja tai keskeisiä asiantuntijuuden taitoja – mitä oikeastaan on se sivistys, jota tavoittelen?  

Kriittisen ajattelun tavat opitaan yhdessä muiden kanssa 

Niin sieni- kuin muidenkin alojen asiantuntijuus kasvaa kokonaisemmaksi yhteisössä. Akateemisessa maailmassa tieteenalakohtaiset lukemisen, kirjoittamisen ja ajattelun tavat opitaan yhdessä muiden kanssa. Ne ovat pohja luotettavalle tiedolle. Tarvitset sitä sekä metsässä että kaupassa. 

Akateemisen opiskelun yhtenä tavoitteena on vahvistaa taitoja ja ymmärrystä tiedon alkuperästä, tuottamisesta, perustelemisesta ja arvioimisesta. Vähitellen kertyvä perustava tietopohja laajentaa käsitystä oppialasta sekä sen näkökulmista, käsitteistä, etiikasta ja sisällöistä. Näin syntyy kokonaisvaltainen konteksti yksittäiselle tiedolle. Erillisillä tiedonpalasilla ei ole merkitystä, jos lukija ei ymmärrä, mihin ne liittyvät ja mistä näkökulmasta tieto on esitetty tai perusteltu. Mitä enemmän lukee ja oppii luotettavaa tietoa, sitä paremmin pystyy yhdistelemään tietoa tai löytämään uusia tai puuttuvia näkökulmia. 

Akateemiset taidot ovat kokonaisuus, jota kone ei hallitse. Taitoihin ei myöskään ole oikotietä, mutta niitä voi harjoitella ja ne kehittyvät opiskelun ja oman tieteenalan tekstien lukemisen myötä. Lukutaitoon kuuluvat myös kyvyt itsereflektioon ja kriittisyyteen, joiden avulla on mahdollista havaita oman havainnoinnin tai päättelyn rajallisuutta, omaa kuplautumista tai ennakko-oletuksia, jotka ohjaavat omaa tiedonhankintaa. Lukemalla, lukemaansa kriittisesti suhtautumalla sekä lähteitä ja itseään tutkimalla on valmiimpi käsittelemään moninaista tietotulvaa sekä asiantuntijana ottamaan vastuun kirjoittamastaan tekstistä. 

Heli Tyrväinen, yliopistonopettaja, avoin yliopisto 
Anna Kaikkonen, koulutuksesta vastaava varajohtaja, avoin yliopisto 

• Huomasithan avoimen yliopiston maksuttoman kurssin tämän blogin aiheesta: Tekoäly opetuksen tukena

• Mitä ovat akateemiset taidot? Tutustu niihin maksuttomalla kurssilla: Orientaatio jatkuvaan oppimiseen 2 – polkuja tieteelliseen ajatteluun, lukemiseen ja kirjoittamiseen

Anna Kaikkonen, koulutuksesta vastaava varajohtaja, avoin yliopisto

Heli Tyrväinen, yliopistonopettaja, avoin yliopisto