Valmentajien tulevaisuuden osaamistarpeet
Valmentajien osaamistarpeisiin vaikuttaa moni tekijä
Osaamistarpeet tarkoittavat niitä taitoja ja valmiuksia, joita työ edellyttää nyt ja tulevaisuudessa. Ne muuttuvat esimerkiksi teknologian, työnkuvien ja työmarkkinoiden kehittyessä, ja niiden ennakointi auttaa suuntaamaan osaamisen kehittämistä oikeisiin asioihin.
Valmentajien osaamistarpeisiin vaikuttavat monet tekijät: yhteiskunnalliset muutokset, muutosvirrat ja toimintaympäristön kehityssuunnat, valmentajan polku, sukupuoli, oma urheilutausta sekä valmennettavien taso. Katarina Häkän valmennustieteiden pro gradu -tutkielmassa (vielä julkaisematon) havaittiin koulutustaustan ja valmennuskokemuksen vaikuttavan myös koettuihin osaamistarpeisiin:
Uran alussa korostuvat itsetuntemustaidot, keskivaiheilla ihmissuhdeosaaminen ja kokeneilla valmentajilla ammatillinen osaaminen. Kokemuksen myötä ammatilliset tarpeet myös monipuolistuvat ja tarkentuvat esimerkiksi psyykkiseen valmennukseen sekä biomekaniikkaan ja fysiologiaan. Korkeampi koulutus puolestaan lisää tarvetta kehittää ammatillisia, ihmissuhde- ja johtamistaitoja, kun taas vähemmän koulutetut painottavat itsetuntemusta, sanoo Katarina Häkkä.
Osaamistarpeet koostuvat siis monista eri palasista. Niihin vaikuttavat valmentajan taustan ja ympäristön lisäksi se, kuinka laaja-alaisesti hän hahmottaa eri osa-alueet ja miten merkityksellisinä hän niitä pitää (Blomqvist ym. 2020). Valmentajien onkin tärkeää seurata muutosvirtoja ja ennakoida tulevaa, mutta myös arvioida omaa osaamistaan, kehityskohteitaan ja urasuunnitelmiaan, jotta he voivat rakentaa tavoitteellisia suunnitelmia osaamisensa kehittämiseen.
Valmentajien ”yleiset tulevaisuuden osaamistarpeet” SportEdu tulevaisuustyön pohjalta
SportEdu-tulevaisuustyössä valmentajien työn keskeisiksi osaamisalueiksi hahmottui kokonaisuus, joka ulottuu lajiosaamista laajemmalle. Valmentajan on pystyttävä rakentamaan terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö, huomioitava tietosuoja ja yhdenvertaisuus sekä tunnistettava työnsä kasvatuksellinen rooli. Samalla korostuvat innostava vuorovaikutus, empaattinen kohtaaminen ja kyky toimia erilaisissa verkostoissa – myös digitaalisilla alustoilla.
Valmennus on yhä useammin osa palveluketjuja, jolloin tarvitaan palvelumuotoiluosaamista, ymmärrystä omasta kohderyhmästä sekä kykyä rakentaa sujuvia palvelupolkuja eri toimijoiden kesken. Tulevaisuudessa valmentajalta edellytetään myös vahvempaa ammatillista yrittäjyyttä ja itsensä johtamisen taitoja.
Markkinointi, myynti ja talouden perusymmärrys kietoutuvat yhteen hyvinvointiteknologian hyödyntämisen ja datan tulkinnan kanssa, korostaa Pasi Majoinen. Valmentajan on osattava käyttää teknologisia työkaluja sekä asiakkaan että oman työnsä kehittämiseen.
Samalla korostuu jatkuvan oppimisen asenne – kyky etsiä, arvioida ja soveltaa tutkittua tietoa sekä päivittää omaa osaamista nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Näiden osaamisten yhdistelmä muodostaa sen ammatillisen perustan, jolla tulevaisuuden valmentaja tukee yksilöiden ja yhteisöjen liikkumista, hyvinvointia ja oppimista.
Urheiluakatemiavalmentajien spesifimmät osaamistarpeet
Edellä kuvattu yleinen tulevaisuuskuva täydentyy, kun tarkastellaan urheiluakatemiavalmentajien arvioita konkreettisista osaamistarpeista. Urheiluakatemiavalmentajien mukaan valmennustyötä muokkaavat erityisesti urheilijoiden muuttuvat lähtökohdat sekä yhteiskunnalliset ja teknologiset kehityssuunnat, kuten hankkeiden edellisessä yhteisessä blogitekstissä mainittiin.
Keskeisiksi osaamistarpeiksi nousivat tunne-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot sekä kyky kohdata urheilijat yksilöllisesti ja toimia holistisen valmennusotteen mukaisesti. Lisäksi valmentajat kokivat tarvitsevansa enemmän työkaluja urheilijoiden psyykkisten tarpeiden arviointiin ja tukemiseen. On silti hyvä muista, että tulevaisuuden osaamistarpeet ovat yksilöllisiä.
Valmentajat arvioivat, että urheilijoiden fyysiset perusvalmiudet ja motoriset taidot heikkenevät entisestään, mikä korostaa valmentajien ymmärrystä fysiologiasta, biomekaniikasta ja valmennustieteestä sekä lisää perustaitojen opettamisen tarvetta. Valmentajat arvioivat myös, että nuorten lähtökohtien polarisoituminen tulee voimistumaan, mikä haastaa valmennuksen yksinkertaistamista, pidempää suunnittelua ja yksilöllistä mukauttamista. Kolmen urheiluakatemiavalmentajan vastaus tähän liittyen:
Osin sen pitää yksinkertaistua, koska monesti perusasiat eivät ole kunnossa...
Lasten ja nuorten kasvava liikkumattomuus tulee muuttamaan valmennusta. Valmennettavien perustaidot ja fyysiset ominaisuudet heikkenevät vuosivuodelta. Asioita, joita pystyi teettämään nuorille 90-luvulla 2000-luvun alussa ei pysty enää kuin muutamien harvojen kohdalla.
… fyysisten ominaisuuksien osalta epäilen, että urheilijat lajissamme eivät omaa riittävää pohjaa aamuharjoittelun vasteeseen, joka vaikuttaa jatkamiseen (motivaatioon) sekä yleiseen pärjäämiseen sekä hyvinvointiin.
Teknologian nopea kehitys edellyttää valmentajilta kykyä käyttää erilaisia analysointi- ja mittaustyökaluja sekä tulkita ja soveltaa dataa niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Vaikka tekoäly helpottaa ja nopeuttaa analysointia, valmentajan on silti ymmärrettävä urheilijan kokonaisvaltainen tilanne (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen) ja tehtävä sen pohjalta lopulliset, yksilölliset valmennusratkaisut.
Tunne-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot korostuvat entisestään, kun valmentajat toimivat yhä useammin moniammatillisissa ja kansainvälisissä ympäristöissä sekä kohtaavat urheilijoita hyvin erilaisista taustoista. Lisäksi urheilijalähtöinen valmennus korostaa kykyä tunnistaa urheilijan yksilölliset tarpeet, ja tukea osallisuutta, itseohjautuvuutta ja vastuunkantoa. Valmentajat kokivat myös tarvitsevansa lisää psyykkisen valmennuksen osaamista erityisesti kasvavien henkisen hyvinvoinnin haasteiden vuoksi. Kahden urheiluakatemiavalmentajan vastaus tähän liittyen:
Valmennustyössä tarvitaan yhä vahvemmin ihmislähtöistä valmentamista ja urheilijoiden tuntemista kokonaisvaltaisesti. Siksi juuri rakastan valmennustyötä.
Urheilijan yksilöllisten ominaisuuksien ja tarpeiden huomioiminen joukkuelajeissa tulee lisääntymään entisestä. Tulevaisuudessa tulee osata huomioida yksilö osana joukkuetta ja suurempaa kokonaisuutta vieläkin vahvemmin, sekä tukea ja vahvistaa yksilön henkisen valmentautumisen taitoja tässä kokonaisuudessa.
Ammattimaistumisen myötä valmentajien on myös ymmärrettävä oman lajinsa kansalliset ja kansainväliset vaatimukset ja niiden käytännön vaikutukset valmennustyöhön.
Osaavaa työvoimaa tarvitaan
Tällä hetkellä liikunta-alalla on erityisesti pulaa pätevistä ohjaajista ja valmentajista, jotka pystyvät työskentelemään monipuolisesti eri ikäryhmien ja erityisryhmien parissa. Erityisesti lasten ja nuorten liikunnan ohjaajia tarvitaan lisää, sillä liikunnan merkitys nuorten hyvinvoinnille ja oppimiskyvylle on tunnustettu laajasti.
Valmennusosaajat ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä, kun liikuntaan liittyvä tieto ja tieteellinen ymmärrys kasvavat. Näiden ammattilaisten on pysyttävä ajan tasalla tutkimustiedosta ja niiden soveltamisesta käytäntöön. Teknologian, kuten virtuaalisten harjoittelualustojen ja etävalmennuksen, hyödyntäminen lisääntyy ja samalla valmentajilta odotetaan kykyä kehittää uusia valmennusmetodeja vastaamaan muuttuvia tarpeita.
Lisätietoja
JOUVA-hanke julkaisee pian kaksi urheiluakatemiavalmentajien raporttia, joista toisessa käsitellään tarkemmin urheiluakatemiavalmentajien tämänhetkisiä ja tulevia osaamistarpeita. Stay tuned!
Liikunta-alan ajankohtaisia blogeja löydät myös SportEdu-verkkosivuilta!
Itä-Suomen Liikuntaopiston toteuttamassa SportEdu-Tulevaisuuden osaamista liikunta-alalle-hankkeen tulevaisuustyössä tarkasteltiin, missä tehtävissä liikunta-alalla on pulaa osaavasta työvoimasta, millaisia työnkuvia kenties puuttuu ja millaisia lisäosaamistarpeita alalla on havaittavissa yhteiskunnallisten muutosten valossa. Vastaavasti Jyväskylän yliopiston johtamassa ja Urhea-säätiön sekä Kolmen kampuksen urheiluopiston osatoteuttamassa JOUVA-ryhmähankkeessa tarkasteltiin urheiluvalmentajien tämänhetkisiä ja tulevaisuuden osaamistarpeita, koska urheiluvalmennuksen ala ammattimaistuu ja työelämä on muutoksessa. Molemmat hankkeet ovat Euroopan unionin osarahoittamia (ESR+).
Lähteet:
Blomqvist, M., Mononen, K. & Hämäläinen, K. 2020. Valmentajakysely 2019. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU. KIHUn julkaisusarja, nro 71.
