04.07.2018

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Tältä sivulta löydät vastauksia yleisimpiin hakemiseen ja opiskeluun liittyviin kysymyksiin.

1. Valintaperusteista

  • Mitä ovat valintaperusteet? 

    Jyväskylän yliopistossa rehtori päättää koko yliopistoa koskevista  yleisistä valintaperusteista ja tiedekunnat päättävät yksityiskohtaisista valintaperusteista.

    Valintaperusteista selviää kyseisen vuoden opiskelijavalinnan valintakriteerit eli se kuinka hakijat laitetaan paremmuusjärjestykseen. Valintaperusteet löytyvät hakukohteen tiedoista (esim. Opintopolku.fi -palvelusta "Valintaperusteet ja pääsykokeet" -välilehdeltä, ks. kuva alla) ja ne hyväksytään vuodeksi kerrallaan.

    Löydät tiedot myös Jyväskylän yliopiston koulutushaun kautta: Etsi koulutuksia.

    Opintopolku.fi Valintaperusteet ja pääsykokeet

  • Voinko hakea, vaikka en ole ylioppilas?

    Olet hakukelpoinen hakemaan yhteishaussa kandidaatin ja maisterin (3 v + 2 v) tutkintoon (ns. yleinen korkeakoulukelpoisuus), jos olet suorittanut jonkin seuraavista tutkinnoista:

    • ylioppilastutkinnon
    • International Baccalaureate-tutkinnon (IB)
    • Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB)
    • Reifeprüfung-tutkinnon (RP)
    • vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
    • näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
    • ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin


    Huom! Yhteishaussa ovat mukana myös maisterihakukohteet (2 v), joihin voi hakea vain soveltuvan alemman korkeakoulututkinnon perusteella (ks. hakukohteen valintaperusteet).

    Jos sinulla ei ole hakukelpoisuutta kandidaatin ja maisterin (3 v + 2 v ) eikä maisterin (2 v) hakukohteisiin, voit tutustua avoimen yliopiston opetustarjontaan. Avoimen yliopiston väylän kautta hakevilta ei edellytetä edellä mainittua yleistä korkeakoulukelpoisuutta.

  • Minulla on sekä ylioppilastutkinto että ammatillinen tutkinto. Ylioppilastutkintoni on heikompi kuin ammatillinen tutkintoni. Voinko hakea paremmalla tutkinnollani? 

    Suomalainen ylioppilastutkinto on tässä tapauksessa ensisijainen hakukelpoisuuden antava tutkinto, ja siitä lasketaan valintaan alkupisteitä. Ammatillinen tutkinto antaa korkeakoulukelpoisuuden ylioppilastutkintoa suorittamattomalle.

2. Hakemisesta yleisesti

  • Voiko yliopistoon hakea syksyisin?

    Voit etsiä keväällä/syksyllä alkavat koulutukset: Etsi koulutuksia.

  • Mitä tarkoittaa ensikertalaisuuskiintiö? Mistä tiedän olevani ensikertalainen hakija? Voinko hakea vaikka en ole ensikertalainen?

    Korkeakoulujen yhteishaun uudistamisen myötä korkeakoulujen tulee varata osa aloituspaikoista niille hakijoille, joilla ei ole aikaisemmin ollut opiskelupaikkaa korkeakoulussa ja jotka hakevat kandidaatin ja maisterin tutkintoon (3 v +2 v). Jyväskylän yliopisto varaa aloituspaikkoja ensikertalaisille vain yhteishaussa. Et ole ensikertalainen

    • jos olet ottanut opiskelupaikan vastaan korkeakoulusta kesällä 2014 tai sen jälkeen (myös siirtohaussa vastaanotettu paikka lasketaan) taikka
    • olet suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaisen korkeakoulututkinnon

    Vaikka et olisi ensikertalainen voit edelleen hakea yhteishaussa kandidaatin ja maisterin (3 v + 2 v) koulutukseen!

    Lue lisää kiintiöistä täältä.

  • Onko työkokemuksesta tai harrastuksista hyötyä opiskelupaikkaa haettaessa? 

    Suoraa pistehyötyä ei yleensä ole. Poikkeuksia voi olla joissakin maisterihakukohteissa, jos työkokemus pisteytetään hakuvaiheessa, siitä kerrotaan hakukohteen valintaperusteissa.

  • Mikä on yhteishaun ja erillishaun ero? 

    Erillishaulla tarkoitetaan yhteishausta ajallisesti erillistä hakua, jossa on yleensä myös yhteishakua rajatumpi hakijoiden kohdejoukko. Korkeakoulut voivat järjestää erillishakuja eri tarkoituksiin itse päättäminään ajankohtina. Jyväskylän yliopistossa tutkintoon johtavan perustutkintokoulutuksen erillishakuja ovat kahdesti vuodessa järjestettävä siirtohaku ja vuosittain järjestettävä englanninkielisten maisteriohjelmien haku

  • Mitä tarkoittaa sijoittelu?

    Sijoittelu on toiminto, jossa verrataan hakijan valintamenestystä hänen hakutoivejärjestykseensä. Hakija hyväksytään korkeimmalle priorisoimaansa hakutoiveeseensa, jossa hän valintamenestyksensä mukaisesti mahtuu aloituspaikkamäärän sisään. Kun hakija tulee hyväksytyksi, alemmat hakutoiveet peruuntuvat sijoittelussa automaattisesti.

3. Liitteet

  • Olen ylioppilas, tarvitseeko minun toimittaa kopiota ylioppilastodistuksestani? 

    Vuonna 1990 ja sen jälkeen ylioppilaaksi valmistuneen ei tarvitse toimittaa todistuskopiota. Ennen vuotta 1990 ylioppilastutkinnon suorittaneiden pitää toimittaa kopio ylioppilastutkintotodistuksesta yliopiston hakijapalveluihin annettuna määräaikana.

  • Pitääkö minun toimittaa yliopistoon hakemisen yhteydessä jotain liitteitä?

    Näet tarvittavat liitteet, liitteiden palautusosoitteet ja palauspäivämäärät Opintopolku.fi palvelussa jätettyäsi hakemuksen. Jos et muista mitä liitteitä piti palauttaa ja milloin, kirjaudu Opintopolku.fi-sivulta Omaan Opintopolkuun, josta näet liitepyynnöt.

    Jos haet yhteishaussa ja olet suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 1990 tai sen jälkeen, sinun ei tarvitse toimittaa kopiota ylioppilastutkintotodistuksestasi hakukelpoisuuden toteamiseksi tai alkupisteiden laskemiseksi. Saamme tiedot ylioppilastutkintolautakunnan rekisteristä. Ennen vuotta 1990 ylioppilastutkinnon suorittaneiden pitää toimittaa kopio ylioppilastutkintotodistuksesta yliopiston hakijapalveluihin annettuna määräaikana. Myös kansainvälisen ylioppilastutkinnon (IB, EB, RP) ja vähintään kolmevuotisen ammatillisen tutkinnon tai vastaavan suorittaneiden tulee aina toimittaa kopio tutkintotodistuksesta hakijapalveluihin. Sähköisen hakemuksen tehtyäsi saat hakulomakkeelle listan liitteistä, jos sinun täytyy lähettää liitteitä esimerkiksi korkeakoulukelpoisuudesta.

    Maisterihaussa sinun täytyy lähettää hakukelpoisuuden antavan tutkinnon tutkintotodistuskopio sekä kopiot valintaan vaikuttavista tutkinnoista ja opinnoista. Sähköisen hakemuksen tehtyäsi saat hakulomakkeelle listan liitteistä, jotka sinun täytyy lähettää.

  • Ovatko liitteeni saapuneet perille? Saanko ilmoituksen kun toimittamani liitteet ovat saapuneet perille?

    Liitteiden saapumisesta ei tiedoteta erikseen. Olemme yhteydessä mikäli liitteissä on puutteita.

4. Valintakokeet

  • Mistä saan valintakoekirjoja?

    Valintakoekirjoja ei saa yliopiston hakijapalvelusta. Voit lainata valintakoekirjan kirjastoista tai ostaa kirjakaupasta. Suurin osa kevään yhteishaun materiaalista julkaistaan tiedekuntien ilmoittamana ajankohtana verkossa. Jos valintakokeessasi on sähköinen materiaali, hakukohteesi tiedoissa on ilmoitettu päivä jolloin materiaali julkaistaan ja linkki, josta voit ladata valintakoemateriaalin.

  • Voinko tehdä pääsykokeen ulkomailla tai toisella paikkakunnalla?

    Joissakin hakukohteissa valintakoe on yhteinen useamman yliopiston kesken ja voit ilmoittaa hakulomakkeella, millä paikkakunnalla osallistut kokeeseen. Ilmoitus on sitova eikä paikkakuntaa voi pääsääntöisesti muuttaa hakuajan päätyttyä. Valintakoetta ei voi suorittaa ulkomailla kuten suurlähetystössä tms. eikä muuna kuin ilmoitettuna aikana.

  • Saanko kutsun valintakokeisiin?

    Valintakokeisiin ei pääsääntöisesti lähetetä erillistä kutsua, riittää että saavut paikalle kuvallisen henkilöllisyystodistuksen ja kirjoitusvälineiden kanssa. Mikäli valintakoe koostuu useammasta vaiheesta, 2. vaiheeseen päässeille lähetetään erikseen kutsu, josta kerrotaan valintaperusteissa. Myös opettajankoulutusten soveltuvuuskokeisiin lähetetään kutsut. Kutsut lähetään yleensä sähköpostitse, joten tarkista ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä, eivätkä tärkeät viestit ole ohjautuneet roskapostilaatikkoon.

  • Mitä valintakokeessa tulee olla mukana?

    Hakijalla tulee olla valintakokeessa mukanaan virallinen henkilöllisyystodistus (henkilökortti, passi tai ajokortti) ja kokeessa tarvittavat kirjoitusvälineet. Valintakokeessa saa olla mukana juomapullo. Fysiikan ja kemian valintakokeissa saa käyttää ylioppilaskirjoituksissa sallittua laskinta, mutta ei taulukkokirjaa.

  • Miksi kaverini on jo saanut tiedon opiskelupaikasta, mutta minä en?

    Eri hakijoiden tulokset valmistuvat eri aikaan yhteishaussa ja opiskelupaikan selviämisen ajankohta riippuu myös hakijan hakutoivejärjestyksestä. Tästä syystä joku toinen henkilö saattaa saada tiedon omasta tuloksestaan jo aikaisemmin.

5. Opiskelupaikan vastaanottaminen

  • Olen saanut opiskelupaikan, mihin mennessä minun on otettava paikka vastaan?

    Ks. opiskelupaikan vastaanotto. Huom! Opiskelupaikan vastaanottoa ei voi perua.

  • Olen ottanut opiskelupaikan ehdollisesti vastaan. Kuinka hoidan opiskelijaksi ilmoittautumisen?

    Ehdollinen vastaanotto tarkoittaa sitä, että olet yhteishaussa ilmoittanut jonottavasi johonkin muuhun ylempään hakutoiveeseen. Opiskelijaksi ilmoittautumisen voi tehdä vasta kun opiskelupaikka on otettu vastaan sitovasti.

6. Poissaolevaksi ilmoittautuminen

  • Saanko kuittauksen kun poissa olevaksi ilmoittautumiseni on saapunut perille?

    Poissaololomakkeiden vastaanottamisesta ilmoitetaan hakijalle.

  • Voinko ilmoittautua poissa olevaksi opiskelijaksi ensimmäisenä opiskeluvuotena?

    Yliopistolain mukaan uusi tutkinto-opiskelija voi ensimmäisenä lukuvuonna ilmoittautua poissa olevaksi koko lukuvuodelle tai syys- tai kevätlukukaudelle ainoastaan seuraavista syistä:

    1) jos opiskelija suorittaa asevelvollisuuslain (1438/2007), siviilipalveluslain (1446/2007) tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) mukaista palvelua
    2) opiskelija on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla
    3) opiskelija on oman sairautensa tai vammansa vuoksi kykenemätön aloittamaan opintojaan

    Ensimmäisenä lukuvuonna poissa olevaksi ilmoittautuvan on toimitettava lakiperusteisuuden todentavat dokumentit (esimerkiksi palvelukseenastumismääräys, Kelan päätös vanhempainpäivärahasta tai lääkärintodistus) ilmoittautumisohjeissa määriteltyyn ajankohtaan hakijapalveluun, muutoin menetät opiskeluoikeuden.

  • Ilmoittautuisin poissa olevaksi, mutta Opintopolussa ei ole tätä vaihtoehtoa ollenkaan. Kuinka toimin?

    Opintopolun kautta voi ilmoittautua ainoastaan läsnä olevaksi. Ensimmäisen lukuvuoden poissaolo on rajattu lakisääteisiin syihin ja tästä syystä poissa olevaksi ilmoittautuminen tulee tehdä erillisellä lomakkeella, joka toimitetaan Hakijapalveluihin. Ks. ohjeet poissa olevaksi ilmoittautumiseen sekä lomake.

7. Opintojen aloittaminen

  • Voidaanko aiempia yliopisto/ammattikorkeakouluopintoja hyväksilukea tutkintooni?

    Aiempien opintojen (myös harjoittelu, työkokemus) hyväksiluku voi olla joko korvaamista tai sisällyttämistä. Korvaaminen edellyttää sisällöllistä vastaavuutta ja opintoja voidaan korvata kokonaan tai osittain. Sisällyttäminen tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen liittämistä sellaisenaan osaksi tutkintoa.

    Hyväksiluku edellyttää, että opintosi tai osaamisesi vastaavat opetussuunnitelman osaamistavoitteita. Hyväksilukemista voit hakea, kun sinulla on Jyväskylän yliopistossa opiskeluoikeus ja olet ilmoittautunut läsnä olevaksi.

    Opintoja voidaan korvata yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritetuilla opinnoilla. Keskeneräisistä ammattikorkeakoulututkinnoista voidaan myöntää vain korvaavuuksia. Korvaaviksi opinnoiksi ei hyväksytä aiempaan korkeakoulututkintoon jo sisällytettyjä tai sellaiseen sisällytettäviä opintoja, lukuun ottamatta vastaavia kieli- ja viestintäopintoja. Kelpoisuuden tuovat opintokokonaisuudet voidaan sisällyttää tutkintoon ja ne voivat näkyä tutkintotodistuksessa siinäkin tapauksessa, että ne on liitetty aiempaan korkeakoulututkintoon. Niitä ei kuitenkaan tässä tapauksessa lasketa mukaan suoritettavan tutkinnon minimilaajuuteen.

    Hyväksilukemisen mahdollisuuksia käsitellään HOPSin (eli henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman) laadinnan yhteydessä ja asiasta keskustellaan ensisijaisesti HOPS-ohjaajan kanssa.

8. Opiskeleminen

  • Miten voin opiskella opettajaksi?

    Sen lisäksi, että Jyväskyän yliopistoon voi hakea opiskelemaan luokanopettaja-, erityisopettaja- tai lastentarhanopettajakoulutukseen, meillä voit valita myös aineenopettajan uran. Aineenopettaja on peruskouluissa, lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuksessa toimiva opettaja, joka on suorittanut opetettavan aineen yliopistotason tutkinnon. Voit siis hakeutua opiskelemaan suoraan sitä ainetta, jonka opettajaksi tahdot valmistua. Opintoihin sisältyy valitsemasi aineen lisäksi opettajan pedagogisia opintoja. Meillä voit hakea suoraan aineenopettajakoulutukseen seuraaviin aineisiin:

      • englanti, ranska, ruotsi, saksa, venäjä (kielten aineenopettajan hakukohde)
      • suomen kieli ja kirjallisuus
      • fysiikka
      • kemia
      • matematiikka
      • tietotekniikka
      • filosofia
      • musiikki
      • historia
      • liikunta

    Terveystiedon, psykologian ja espanjan oppiaineissa voit hakeutua suorittamaan opintojen myöhäisemmässä vaiheessa soveltuvuuskokeen kautta.

  • Haluaisin opiskella yksittäisiä kiinnostavia kursseja tai opintokokonaisuuksia, miten toimin?

    Mikäli avoin yliopisto tarjoaa halutun kurssin tai opintokokonaisuuden, ilmoittaudutaan avoimen yliopiston opiskelijaksi. Mikäli haluttu opintokokonaisuus löytyy yliopiston tarjonnasta, niin siihen on haettava erillistä opiskeluoikeutta tiedekunnasta, jonka opetussuunnitelmaan se kuuluu.  Erillisten opiskeluoikeuksien hakemisesta saat lisätietoa opiskelijapalveluidemme sivuilta. Sekä avoimessa yliopistossa opiskelu että opiskelu erillisellä opiskeluoikeudella on maksullista.

Etkö löytänyt vastausta kysymykseesi? Voit olla yhteydessä hakijapalveluihimme.