Pelaamalla Paremmaksi!

Hankkeen tavoitteet

Pelin keskeisinä harjoitussisältöinä ovat kerto- ja jakolasku sekä niiden soveltaminen erilaisissa ongelmanratkaisutilanteissa. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella matematiikkaan kohdistuvan peliharjoittelun vaikuttavuutta oppimiseen sekä aiemmin opetettujen taitojen vahvistamiseen oppilailla, joilla on haasteita aritmeettisten taitojen kehityksessä. 

Osana tutkimusta selvitämme peliharjoittelusta hyötymiseen vaikuttavia tekijöitä. Näitä ovat erilaiset numeeriset perustaidot, yleiset oppimiseen taustalla olevat kognitiiviset tekijät sekä erilaiset oppimiseen liittyvät tunteet, uskomukset ja motivaatio. Tutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään näyttöön perustuvan oppimispelin jatkokehityksessä ja sen käyttöön saattamisessa koulumaailmassa.   
 
Hankkeen tavoitteina on:

1. Tutkia teknologia-avusteisen matematiikan oppimispelin vaikuttavuus taidon vahvistamiseen 4., 5., ja 6. luokalla kerto- ja jakolaskuissa heikosti suoriutuvilla oppilailla. Vaikuttavuutta tutkitaan tarkastelemalla sekä intervention aikaista muutosta (alkumittaukset ja intervention jälkeinen loppumittaus) että vasteen pysyvyyttä kuuden kuukauden seurannassa (seurantamittaus).  
    
2. Selvittää kognitiivisten taustataitojen ja motivaatiotekijöiden yhteys oppimispelillä tapahtuvasta harjoittelusta hyötymiseen. Selittävätkö kognitiiviset taidot interventiovastetta? Vaikuttavatko yksilölliset minäpystyvyysuskomukset, motivaatio ja/tai matematiikka-ahdistus interventiosta hyötymiseen? Onko löydettävissä suojaavia tai altistavia tekijöitä, jotka ennustavat interventiovastetta?  

Matemaattisten kykyjen kehittämistä pelien avulla ei juurikaan ole tutkittu merkittävillä aineistoilla tai pelejä ei ole julkaistu vapaasti saataville. Pelaamalla paremmaksi! -hankkeessa oppimispelin vaikuttavuutta tutkitaan 4–6 luokkalaisilla oppilailla. 

Kontrolloidun vaikuttavuustutkimuksen lisäksi tutkimus tuottaa arvokasta tietoa siitä, ketkä yksilöt hyötyvät matematiikkapelillä harjoittelusta. Tarkasteluissa otetaan huomioon lapsen matemaattinen lähtötaso, kognitiivinen kykytaso, yksilön uskomukset omasta kyvystä oppia kuten minäpystyvyysuskomukset ja motivaatio, sekä tarkkaavuuteen ja keskittymiskykyyn liittyvät tekijät.