Kaupunkilaisesta päättäjäksi: Vuorovaikutuksen näkökulma lähidemokratiaan

Hanke tarkastelee demokraattisen osallistumisen vuorovaikutteista rakentumista, josta tiedetään aiheen yhteiskunnallisesta merkityksestä huolimatta niukasti. Nykydemokratioissa kansalaisten osallistaminen julkiseen keskusteluun on parhaimmillaan nähty avaavan tilaa aidolle ja läpinäkyvälle yhteistyölle kansalaisten ja päättäjien välillä. Toisaalta viime vuosina tällainen osallistumisen ideaali on kyseenalaistettu laajalti, ja sitä on kritisoitu kansalaisten toimintamahdollisuuksien näennäisyydestä ja keskustelun konsensushakuisuudesta. Siinä missä aiempi tutkimus lähidemokraattisesta osallistumisesta on pohjautunut ensisijaisesti haastatteluihin, tässä tutkimuksessa kiinnitän katseeni vuorovaikutuksen mikrotasolle eli siihen, miten osallistujat rakentavat vuoro vuorolta itseään ja toisiaan aktiivisina osallistujina. Demokraattista osallistumista tarkastellaan siten ennen kaikkea sosiaalisena toimintana, jossa kaupunkilaiset asettuvat osaksi institutionaalisesti rajattuja toimintoja, kuten päätöksentekoa ja kaupunkisuunnittelua, muovaten samalla roolejaan asiantuntijoina ja maallikoina. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten osallistuminen rakentuu yhtäältä institutionaalisena (esim. päätöksentekona tai yhteisenä suunnitteluna) ja toisaalta demokraattisena (esim. moniäänisyyden lisäämisenä ja kokemusten jakamisena) toimintana, ja miten nämä osin ristiriitaiset tavoitteet törmäävät tai sulautuvat yhteen lähidemokraattisissa konteksteissa. 

Hankkeen aineisto on kerätty kahdesta suomalaisessa kaupungissa toteutetusta osallistamishankkeesta (osallistuva budjetointi ja kumppanuuspöytä). Aineisto koostuu kaupunkilaisille järjestettyjen työpajojen ja kokousten videonauhoituksista, digitaalisilla alustoilla käytävästä keskustelusta sekä tapaamisissa tuotetuista dokumenteista (esim. raportit ja muistiot) ja artefakteista (esim. post-it laput ja kartat). Tutkimuksessa yhdistetään näkökulmia kielitieteen, vuorovaikutustutkimuksen, sosiaalipolitiikan ja kaupunkisuunnittelun aloilta. Teoreettis-metodologisesti tutkimus tukeutuu diskurssi- ja keskustelunanalyyttisiin lähtökohtiin tarkastelemalla osallistumiskäytänteiden ja diskurssien tilannekohtaista rakentumista asiantuntijoiden ja kaupunkilaisten välisessä vuorovaikutuksessa. Hankkeen tavoitteena on lisäksi kehittää näihin lähtökohtiin kytkeytyviä menetelmiä keskittymällä kielellisten resurssien lisäksi erilaisiin medioihin (esim. post-it laput ja erilaiset digitaaliset alustat, kuten Howspace ja sosiaalisen median kanavat), joita osallistumishankkeissa käytetään osallistumisen tukemiseen. Tällainen medioidun vuorovaikutuksen huomioiminen tutkimuksessa mahdollistaa osallistumisen ja osallisuuden kysymysten tarkastelun yhteiskunnassa paitsi kielellisinä myös materiaalisina ja ajallisina ilmiöinä. Hankkeen tulokset ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja relevantteja esimerkiksi osallistumiskäytänteitään kehittäville kaupungeille