Lasten kerrontaa toimijuudesta ja vallasta digilaitteiden käytön aiheuttamissa lapsi–vanhempisuhteiden konflikteissa

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, miten eri‑ikäiset lapset kuvaavat ja merkityksellistävät digilaitteiden, kuten puhelinten, tablettien ja pelikonsolien, käytön aiheuttamia lapsi–vanhempisuhteiden konflikteja. Digilaitteet ovat keskeinen osa lasten arkea, mutta samalla ne ovat yksi tavallisimmista perheiden arjen jännitteiden ja ristiriitojen lähteistä. Kuuntelemalla lasten omia näkökulmia hanke pyrkii ymmärtämään, miten lasten toimijuus, heidän toimijuuttaan tukevat resurssit (materiaaliset, kulttuuriset ja sosiaaliset) sekä valta ilmenevät digitalaitteisiin liittyvissä konfliktikertomuksissa, ja miten kerronta eroaa lapsen iän ja sukupuolen mukaan. 

Tutkimuksessa hyödynnetään osallistavia narratiivisia menetelmiä, joiden avulla lasten näkemyksiä voidaan tarkastella heidän ikä‑ ja kehitystasoonsa sopivilla tavoilla. Tutkimus kohdistuu kolmeen ikäryhmään: 3–6-, 7–9- ja 10–12‑vuotiaisiin lapsiin. Tutkimuksessa hyödynnetään aiemmin kerättyä aineistoa 3–6‑vuotiailta (Lahtinen, 2025, väitöskirja) ja 10–12‑vuotiailta (VALTAKO‑hanke, Eija Sevón), ja uutta aineistoa kerätään 7–9‑vuotiailta lapsilta.

Lasten näkökulmia tarkastelemalla tutkimus pyrkii tunnistamaan keinoja, joilla voidaan tukea konfliktien ratkaisua, vahvistaa lapsi–vanhempisuhteiden vuorovaikutusta ja edistää lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Tuloksia voidaan hyödyntää sekä lasten ja perheiden hyvinvointia koskevassa päätöksenteossa että lapsi‑ ja perhepolitiikan ja palvelujen kehittämisessä.

Hanke toteutetaan Jyväskylän yliopistossa vuosina 2025–2026 ja sitä rahoittaa Ella ja Georg Ehrnroothin säätiö.