Harry Lönnroth on pohjoismaisten kielten professori Jyväskylän yliopistossa. Hän tutkii ruotsin kieltä ja pohjoismaista filologiaa keskiajalta 1900-luvulle. Hänen tutkimuskohteitaan ovat muun muassa muinaisruotsalainen ritarirunous, 1600-luvun kaupunginkirjurien kieliasiantuntijuus, varhaisempi ruotsalainen draama sekä arkkitehti Alvar Aallon kielellinen elämäkerta. Lönnrothin tutkimus syventää ymmärrystä kielellisestä toiminnasta ja kirjallisesta kulttuurista keskiajalla ja varhaismodernilla ajalla.
Harry Lönnroth (s. 1975 Tampereella) aloitti Jyväskylän yliopistossa elokuussa 2017. Tätä ennen hän työskenteli vuosina 2011–2017 ruotsin kielen professorina Vaasan yliopistossa, jossa hän toimi myös muun muassa filosofisen tiedekunnan dekaanina ja pohjoismaisten kielten yksikkövastaavana. Jyväskylän yliopistossa hän on hoitanut useita luottamustehtäviä, kuten Kampuksen kehittämisryhmän puheenjohtajuutta (2018–2021), promootiotoimikunnan puheenjohtajuutta (2019) sekä Kulttuuritoiminnan taustaryhmän puheenjohtajuutta (2023–2024).
Lönnroth opiskeli pohjoismaisia kieliä Tampereen yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2000 sekä tohtoriksi vuonna 2006. Hänen opintoihinsa sisältyivät lisäksi yleinen kielitiede, opettajan pedagogiset opinnot, norjan kieli ja kulttuuri sekä aate- ja oppihistoria. Hän on pohjoismaisten kielten dosentti Tampereen yliopistossa ja pohjoismaisen filologian dosentti Turun yliopistossa. Lisäksi hän on opiskellut Uppsalan yliopistossa ja työskennellyt määräaikaisena professorina Tampereen ja Turun yliopistoissa.
Lönnrothin oikeusfilologinen väitöskirja Tammisaaren kaupungin tuomiokirjasta 1678–1695 ilmestyi Suomen Tiedeseuran Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk -sarjassa vuonna 2007. Tutkijana hän on keskittynyt erityisesti ruotsin kieleen ja pohjoismaiseen filologiaan keskiajalta 1900-luvulle, usein tiiviissä yhteistyössä historiatieteiden kanssa. Lisäksi hän on kirjoittanut sosiolingvistiikasta ja kääntämisestä. Lönnroth on myös aktiivinen kirjallisuuden kääntäjä, ja hänen suomennoksiaan ovat julkaisseet muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vastapaino ja Warelia.
Vuosina 2008–2010 Lönnroth työskenteli tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa Teollisuuskaupungin kielellinen murros: Ruotsalaisuus Tampereella 1700-luvulta 2000-luvulle. Myöhemmin, vuosina 2020–2025, hän johti Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta Kielen asiantuntijat, menneisyyden tallentajat: Kaupunginkirjureiden ammattikunta, toimijuus ja kielenkäyttö Ruotsin valtakunnassa varhaismodernina aikana (1614–1714).
Lönnroth on Sällskap för östnordisk filologin toimikunnan jäsen (2017–) ja Diplomatarium Fennicumin toimituskunnan jäsen (2018–). Lisäksi hän kuuluu Föreningen för nordisk filologiin, Glossaan, Svenska fornskriftsällskapetiin sekä Tampereen Historialliseen Seuraan. Vuosina 2019–2023 hän toimi LexicoNordica-lehden toimittajana, ja vuodesta 2024 lähtien hän on toimittanut Folkmålsstudier-lehteä.
Lönnroth on saanut useita palkintoja ja tunnustuksia, muun muassa Svenska litteratursällskapet i Finlandin ja Suomalaisen Tiedeakatemian väitöskirjapalkinnot (2007) sekä Tampereen yliopiston tohtoripromootion ultimustohtorin tehtävän (2010). Lisäksi hän on ulkomainen tai kirjeenvaihtajajäsen kansainvälisissä tiedeseuroissa, kuten Kungl. Humanistiska Vetenskaps-Samfundet i Uppsalassa, Kungl. Samfundet för utgivande av handskrifter rörande Skandinaviens historia -seurassa ja Kungl. Skytteanska Samfundetissa.
