Työskentelen postdoc-tutkijana apulaisprofessori Ere Nokkalan johtamassa ERC-hankkeessa "De-Centering Eighteenth-Century Political Economy: Rethinking Growth, Wealth and Welfare in the Swedish Empire", jossa tarkastelen säätyintressejä poliittiseen talouteen ja olojen parantamiseen liittyneissä ruotsalaisissa valtiopäiväkeskusteluissa 1700-luvulla.
Väitöskirjassani (2025) esivallan ja alamaisuuden rakentumista ruotsalaisen ja suomalaisen paikallispapiston saarnoissa noin 1790–1820.
DEPE ERC -hankkeessa tutkin, millä tavalla olojen parantamiseen, hyötyyn ja hyvinvointiin liittyviä käsitteitä käytettiin Ruotsin 1700-luvun valtiopäivillä (Riksdag). Erityisesti olen kiinnostunut käsitteiden käyttöön liittyneistä säätyintresseistä. Hyödynnän lähdeaineistonani etenkin neljän valtiopäiväsäädyn kokoontumisten pöytäkirjoja.
Erityistä mielenkiintoa koen pappissäädyn ajattelua kohtaan.Väitöskirjassani tarkastelinkin, miten papit – jotka olivat tärkeitä tiedonvälittäjiä paikallisyhteisöissään – määrittelivät saarnoissaan esivaltaa, alamaisuutta ja yhteiskunnallista järjestystä 1800-luvun taitteen valtapoliittisten muutosten ja jatkuvuuksien keskellä. Tutkimuksellisesti olen kiinnostunut erityisesti uskonnon ja yhteiskunnan suhteisiin liittyvistä lähdeaineistoista niin kielellisistä, materiaalisista kuin tulkintahistoriallisista näkökulmista. Lisäksi olenkin perehtynyt varhaismodernin saarna- ja hartauskirjallisuuden käyttötapoihin, kirkkohistoriankirjoituksen historiaan sekä varhaismoderniin kirkolliseen tiedonvälitykseen liittyneiden lähdeaineistojen käyttöön.
Historian ja etnologian laitoksella kuulun Early Modern Morals ja Poliittisten kulttuurien vertaileva tutkimus -tutkimuskeskittymiin.
Olen Suomen kirkkohistoriallisen seuran puheenjohtaja. Toimin myös Suomen 1700-luvun tutkimuksen seuran hallituksen jäsenenä.
