Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tohtoriohjelma

Historian, etnologian ja kulttuuriantropologian opintosuunnassa tutkitaan yhteiskuntia ja yhteisöjä sekä niihin liittyviä kulttuurisia, poliittisia, sosiaalisia ja talouden ilmiöitä eri aikoina ja eri konteksteissa. Opintosuunnassa voi tehdä  esimerkiksi seuraavien tieteenalojen piiriin ja niiden risteyskohtiin sijoittuvaa väitöskirjatutkimusta: etnologia ja antropologia, Suomen historia, taloushistoria ja yleinen historia.

Etnologian ja kulttuuriantropologian tutkimuksellisia painopisteitä ovat muisti, identiteetit, yhteisöjen arki, digitaalisuus ja ympäristösuhteet. Suomen historian tohtoriopinnoissa tehdään syvällistä ja uutta luovaa historiantutkimusta Suomen ja sen lähialueiden menneisyydestä. Taloushistorian tutkimuksellisia painopisteitä ovat hyvinvointi ja tasa-arvo sekä instituutioiden, liiketoiminnan ja johtamisen historia. Yleisen historia tutkimuksessa painottuvat globaalit, kansainväliset, ylirajaiset ja vertailevat näkökulmat esimerkiksi poliittiseen ja aatehistoriaan.

Historian, etnologian ja kulttuuriantropologian opintosuunnasta voi filosofian tohtoriksi (FT).

Historian, etnologian ja kulttuuriantropologian opintosuunnasta vastaa (tieto päivitetään sivulle myöhemmin).

Kielitieteiden ja viestintätieteiden opintosuunnassa voit tehdä esimerkiksi seuraavien tieteenalojen piiriin ja niiden risteyskohtiin sijoittuvaa väitöskirjatutkimusta: englannin kieli, journalistiikka, kulttuurienvälinen viestintä, romaaninen filologia, ruotsin kieli, saksan kieli ja kulttuuri, soveltava kielentutkimus, soveltava kielitiede, suomalainen viittomakieli, suomen kieli, venäjän kieli ja kulttuuri sekä viestintä. Opintosuunnan ohjaus järjestetään kieli- ja viestintätieteiden laitoksen ja Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen yhteistyönä. 

Kielitieteiden ja viestintätieteiden opintosuunnasta voi valmistua filosofian tohtoriksi (FT).

Kielitieteiden ja viestintätieteiden opintosuunnasta vastaa (tieto päivitetään sivulle myöhemmin).

Musiikin, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen opintosuunta kokoaa yhdeksän oppialaa – kirjallisuuden, kirjoittamisen, museologian ja siihen liittyvän kulttuuriympäristön tutkimuksen, musiikkikasvatuksen, musiikkiterapian, musiikkitieteen, nykykulttuurin tutkimuksen, taidehistoria ja taidekasvatuksen – moni- ja poikkitieteelliseksi kokonaisuudeksi. Opintosuunnassa psykologiset, sosiologiset, yhteiskunnalliset, historialliset, taiteenteoreettiset, kokeelliset ja teknologiset lähestymistavat luovat monitieteistä kriittistä ymmärrystä taiteen eri muodoista ja kulttuurista osana yksilöiden kokemusmaailmaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä. Tutkimusteemoissa näkyvät niin taide ja kulttuuri muutosvoimana kuin musiikin, taiteen ja kulttuurituotteiden kehollisuus, emotionaalisuus, mediaalisuus ja multimodaalisuus. Tutkimuksessa tarkastellaan ihmisten hyvinvointia, identiteettiä, kognitiota, kokemuksia, tunteita, affekteja, ympäristöjä, kulttuuriperintöä, pelejä, kulttuurista toimintaa sekä merkityksen muodostamisen prosesseja monitieteisesti musiikin ja taiteiden tutkimuksen sekä kriittisen kulttuurintutkimuksen teorioiden ja käsitteiden avulla. Metodologinen kehittäminen ja teknologian hyödyntäminen ovat olennainen osa opintosuunnan tutkimusta.  

Musiikin, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen opintosuunnasta voi valmistua filosofian tohtoriksi (FT).

Musiikin, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen opintosuunnasta vastaa (tieto päivitetään sivulle myöhemmin).

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian opintosuunnan tohtoriopinnoissa syvennytään oman tieteenalan teoreettisiin ja metodologisiin kysymyksiin sekä osallistutaan tieteenalan näkökulmasta ja/tai yhteiskunnallisesti ajankohtaiseen keskusteluun. Tieteenalasta, lähestymistavasta ja kysymyksenasettelusta riippuen tutkimus voi olla teoreettisesti tai empiirisesti painottunutta. Opintosuunnassa voi tehdä seuraavien tieteenalojen piiriin ja niiden temaattisiin risteyskohtiin sijoittuvaa väitöskirjatutkimusta: filosofia, kehitystutkimus, kulttuuripolitiikka, sosiaalityö, sosiologia, valtio-oppi ja yhteiskuntapolitiikka.

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian opintosuunnasta voi valmistua yhteiskuntatieteiden tohtoriksi (YTT) tai filosofian tohtoriksi (FT).

Yhteiskuntatieteiden ja filosofian tutkimuksen opintosuunnasta vastaa (tieto päivitetään sivulle myöhemmin).