Suomalainen jalkapallotutkimus

LitM Tuija Hyyrynen | tuija_hyyrynen@hotmail.com | Jyväskylän yliopisto

Väitöskirjahanke tutkii päähän kohdistuvia iskuja suomalaisessa naisten huippujalkapallossa. Tavoitteena on tarjota uutta tietoa iskujen esiintyvyydestä, riskitekijöistä, sekä vaikutuksista pelaajien aivojen terveyteen, ja sitä kautta edistää pelaajien turvallisuutta sekä kestäviä ja terveellisiä peliuria.

Tutkimuksen ohjausryhmä:
LitT Mihaly Szerovay, Jyväskylän yliopisto & Suomen Palloliitto, mihaly.m.szerovay@jyu.fi
FT Tiina Parviainen, Jyväskylän yliopisto, tiina.m.parviainen@jyu.fi
LitT Montse Ruiz Cerezo, Jyväskylän yliopisto, montse.ruiz@jyu.fi

MSSc Karl Hancock | karl.hancock@uef.fi | Itä-Suomen yliopisto

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella urheiluun osallistumisen merkitystä aikuisten miespuolisten maahanmuuttajien integroitumiskokemusten muotoutumisessa Suomessa. Tutkimuksessa hyödynnetään suhteellisen integraation, hegemonisen maskuliinisuuden sekä silloittavan ja sitovan sosiaalisen pääoman teorioita. Siinä tutkitaan, miten osallistuminen urheiluryhmiin edistää sosiaalisia suhteita, identiteettien rakentumista ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, painottaen erityisesti vuorovaikutusta ja ihmissuhteita urheilun ulkopuolella. 

Hanke on monipaikkainen etnografinen tutkimus, jossa seurataan maahanmuuttajataustaisten miespuolisten amatööriurheilijoiden toimintaa niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Tutkimus toteutetaan Joensuussa, jossa tutkija toimii myös monikulttuurisen jalkapallon koordinaattorina.

Tutkimuksen ohjausryhmä:

Professor Olga Davydova-Minguet, Karjalan tutkimuslaitos, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, olga.davydova-minguet@uef.fi 
Marko Kananen, LiT, Suomen urheilun eettinen keskus SUEK ry, marko.kananen@suek.fi
Kola Adeosun, PhD, Solent University, kola.adeosun@solent.ac.uk

MA Sami Koskelainen | sami.koskelainen@helsinki.fi | Helsingin yliopisto

Väitöskirjatutkimuksessa tarkastellaan suomalaisen jalkapallon lähihistoriaa Suomen ja Euroopan yhteyksien näkökulmasta. Millä tavalla eurooppalainen poliittinen ja urheilullinen päätöksenteko on vaikuttanut jalkapalloon Suomessa? Miten jalkapallotoimijat Suomessa ovat reagoineet eurooppalaiseen päätöksentekoon ja eurooppalaisiin yhteyksiin ja vaikutteisiin? Entä miten suomalaisuus ja eurooppalaisuus on käsitetty jalkapallon asiayhteydessä Suomessa? Teoreettisesti tutkimus nojaa eurooppalaistumisen käsitteeseen, jolla tiivistettynä tarkoitetaan toisaalta eurooppalaisen päätöksenteon vaikutuksia kansallisella tasolla, toisaalta erilaisten Euroopan sisäisten yhteyksien, mallien, järjestelmien ja samankaltaisuuksien muodostumista. Tutkimus perustuu pääosin Suomen Palloliiton ja muiden tärkeiden toimijoiden arkistomateriaaleihin, mediateksteihin, ja jalkapallokannattajien tuottamiin internet-sisältöihin. Väitöskirja suoritetaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelmassa. Väitöskirjaa ohjaavat historian professori Henrik Meinander ja Pohjoismaiden tutkimuksen professori Johan Strang.

MSc Joonas Pusila | joonas.e.pusila@student.jyu.fi | Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä pedagogisia ratkaisuja on tehty huippuvaiheen valmentajakoulutuksia suunniteltaessa ja miten ne toteutuvat koulutuksissa. Näiden jälkeen selvitetään millaista arvoa koulutukset tuottavat ja kuinka vaikuttaviksi koulutukset koetaan. Tutkimuksen kohteena on UEFA B, A ja Pro -koulutustasot. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastaa väitöskirjatutkija MSc Joonas Pusila.

Tutkimuksen ohjausryhmä:
LitT, dosentti, Kasper Salin, Jyväskylän yliopisto, kasper.salin@jyu.fi
LitT Mihaly Szerovay, Jyväskylän yliopisto & Suomen Palloliitto, mihaly.m.szerovay@jyu.fi
LitT Kirsi Hämäläinen, Haaga-Helia AMK, kirsi.hamalainen@haaga-helia.fi

LitM Sakari Holopainen | sakari.a.holopainen@gmail.com | Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää menestyvien valmentajien johtamiskäyttäytymistä harjoitus- sekä otteluympäristössä. Valmentajien johtamiskäyttäytymistä tulkitaan pelaajien itsearvioiman johtajuusroolin ja koetun valmentajan käyttäytymisen suhteen. Pyrkimyksenä on myös selvittää vaikuttavatko pelaajien sukupuoli tai ikä valmentajien johtamiskäyttäytymismalleihin. Toisena tutkimuksen tavoitteena on EM-turnaukseen osallistuvien maajoukkueiden pelaajien vertaisjohtajuusrakenteiden selvittäminen ja niiden vertaaminen toisiinsa joukkueiden menestyksen kautta.
 

Tutkimuksen kohteena ovat Suomen pääsarjoissa työskentelevät huippuvalmentajat sekä suomalaiset ja kansainväliset huippupelaajat Veikkausliigasta, Kansallisesta liigasta sekä eri maiden A-maajoukkueista. Aineiston keruu tulee tapahtumaan vuosien 2021 ja 2022 aikana kyselytutkimuksina sekä haastatteluina. Aineisto kerätään yhteistyössä Suomen Palloliiton ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Tutkimuksen käytännön toteutusta johtaa väitöstutkija LitM Sakari Holopainen.

Tutkimuksen ohjausryhmä:
Marja Kokkonen, PsT, LitM, urheilupsykologi (sert.), Jyväskylän yliopisto, marja.kokkonen@jyu.fi
Niilo Konttinen, PsT, dosentti, urheilupsykologi (sert.), Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU), niilo.konttinen@kihu.fi
Mihaly Szerovay, LitT, Jyväskylän yliopisto & Suomen Palloliitto, mihaly.m.szerovay@jyu.fi

LitM Tytti Soini | tytti.soini@edu.hel.fi | Jyväskylän yliopisto

Väitöskirjahankkeessa tutkitaan juniorijalkapalloilijoiden asemaa ja toimijuutta omassa urheiluharrastuksessaan. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä lapsinäkökulmaisen tiedon avulla lasten urheilusta käytävän puhunnan monipuolisuutta.

LitM Risto-Matti Toivonen | ristomatti.toivonen@gmail.com | Jyväskylän yliopisto

Tutkimuksen tavoitteena on kehittää eri harjoituspelimuotojen (isojen-, keskikokoisten-, ja pienpelien) taktinen, fyysinen ja fysiologinen viitekehys, jota voi käyttää hyödyksi harjoitustapahtumien suunnittelussa, ohjelmoinnissa ja jaksottamisessa. Tutkimuksessa tarkastellaan aikuisten ammattijalkapalloilijoiden käyttäytymistä harjoitustapahtuman aikana suhteutettuna virallisiin peleihin pelipaikkakohtaisesti. Aineiston keruu tulee tapahtumaan vuosien 2023 ja 2024 aikana.

Tutkimuksen ohjausryhmä:
Simon Walker, LitT, Jyväskylän yliopisto, simon.walker@jyu.fi
Timo Rantalainen, LitT, Jyväskylän yliopisto, timo.rantalainen@jyu.fi

FM Joonas Kananen | joonas.m.kananen@utu.fi | Turun yliopisto

Urheilu oli Italian fasistihallinnolle keskeinen työkalu sen pyrkiessä kasvattamaan kansalaisia ideologiansa palvelukseen. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä vuosina valtavan suosion saavuttaneen jalkapallon elettyyn todellisuuteen liittyi kuitenkin lieveilmiöitä, kuten järjestyshäiriöitä ja väkivaltaa, jotka näyttäytyivät ongelmallisina äärinationalistiselle hallinnolle. Sekä viranomaislähteet että muut aikalaiskirjoitukset näkivät ongelmien juurisyyksi usein lajiin kanavoituneet nurkkapatrioottiset asenteet, joihin syvennytään väitöskirjassa keskittyen Toscanan ja Campanian alueisiin. Millaisia ilmauksia paikallisidentiteetit saivat jalkapallokentillä ja -katsomoissa sekä toisinaan myös stadioneiden ulkopuolisissa kaupunkitiloissa? Millaiset tekijät vaikuttivat jalkapallon tiloihin kanavoituneisiin paikallisidentiteetteihin ja millä tavoin ne suhtautuivat aikakauden poliittiseen ilmapiiriin? Miten niihin reagoitiin fasistisessa yhteiskunnassa, esimerkiksi aikakauden mittavan stadionrakentamisen avulla?

Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää jalkapallon elettyä tilaa ja ymmärtää siten totalitarismin varjossa elänyttä kulttuurista moniäänisyyttä sekä jalkapallon kautta tuotettuja merkityksiä. Teoreettisesti tutkimus lähestyy aihetta Henri Lefebvren tilallisuus-ajattelun lähtökohdista, joka ottaa huomioon jalkapallon tilojen fyysiset, symboliset ja sosiaaliset ulottuvuudet. Väitöskirjan alkuperäisaineistoina toimivat Italian sisäministeriöön ja alueiden prefektuureihin saapuneet, otteluita käsitelleet poliisiraportit, stadionrakentamista koskeva arkistoaineisto sekä aikalaismedia ja -kirjallisuus. Väitöskirja toteutetaan Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen tohtoriohjelma Junossa. Työtä ohjaavat professori Taina Syrjämaa sekä yliopistonlehtorit Janne Tunturi ja Pia Koivunen. 

VTM Toni Kärnä | toni.karna@helsinki.fi | Helsingin yliopisto

Tutkin väitöskirjassani englantilaisen jalkapallokulttuurin taloudellisia, teknologisia ja kulttuurisia muutoksia hyperkaupallistuneen Valioliigan kontekstissa. Tapaustutkimukseni syventyy työväenluokkaisista juuristaan irtautuneen lontoolaisen jalkapallojoukkue West Ham Unitedin fanien kokemuksiin tarkastellen, miten he neuvottelevat ja jäsentävät uudelleen fani-identiteettiään sekä luovat uusia merkityksiä yhteisöllisille tiloille ja kulttuurisille käytännöilleen markkinavoimien asettamien reunaehtojen muokkaamassa ympäristössä.

Tarkastelen sitä, miten fanit navigoivat taloudellisten ja kulttuuristen muutosten, kuten monikansallisten omistussuhteiden, stadionien vaihdosten, korkeiden lippujen hintojen sekä jalkapalloturismin mukanaan tuomien haasteiden keskellä, jotka ovat samalla rajoittaneet fanien mahdollisuuksia käydä otteluissa. West Ham Unitedin tapauksessa muutoksia on nähty erityisesti uusien omistajien myötä. Seuran rakenteet, toiminta ja kulttuuri on muuttunut laajasti varsinkin, kun perinteikäs Upton Parkin stadion vaihdettiin nykyaikaiseen London Stadiumiin. Perehdyn tutkimuksessani erityisesti siihen, miten fanit rakentavat suhdettaan uuteen stadioniin osana paikkaan kiinnittymisen prosessia. Lisäksi tarkastelen teknologisten interventioiden, kuten VAR-kamerajärjestelmän (video assistant referee), ja muiden nykyaikaisten digitalisoitumisen muotojen vaikutuksia faniuden kokemukseen stadionilla. VAR on osa laajempaa jalkapallon muutosprosessia, jossa teknologian vaikutukset ovat muuttaneet pelin luonteen. Vaikka VAR:in tarkoituksena on parantaa oikeudenmukaisuutta pelissä, se on myös herättänyt keskustelua pelin inhimillisyyden ja fanien kokemusten muutoksista. Teknologian lisääntyvä rooli kentällä on tuonut uusia ulottuvuuksia jalkapallon kulutukseen ja faniuden dynamiikkaan, ollen osa jalkapallon globaalia kaupallistumisen ja digitalisoitumisen kehitystä.

Tutkimukseni tarjoaa antropologisen näkökulman siihen, miten kaupallistunut jalkapalloteollisuus vaikuttaa paikalliseen fanikulttuuriin ja yhteisöllisyyteen. Etnografiani syventää ymmärrystä fanikulttuurin muutoksesta sekä sen yhteyksistä urheiluteollisuuden trendeihin, tarjoten samalla uusia näkökulmia laajempaan antropologiseen keskusteluun siitä, kuinka paikalliset elämänmuodot navigoivat rahan vallan synnyttämässä ristipaineessa. Se tuo esiin, miten kapitalistiset voimat vaikuttavat paikalliseen elämään ja yhteisöihin, valottaen samalla paikkasuhteen ja supermodernismin välisen jännitteen merkitystä antropologiassa ja syventäen ymmärrystä teknologian roolista kulttuuristen käytäntöjen muokkaajana.

Tutkimuksen ohjausryhmä:

Toomas Gross
Sami Kolamo
Matti Eräsaari