Jyväskylän yliopiston vuosikertomus 2024
Korkealaatuisella ja kansainvälisesti arvostetulla koulutuksella ja tutkimuksella luomme ihmiselle osaamista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia läpi koko elinkaaren, aina varhaiskasvatuksesta ikääntymiseen asti. Vaikutamme yhteiskunnan hyvinvointiin ihmisten osaamisen ja hyvinvoinnin kautta.
Tavoitteena kestävä talous
Vuoden 2024 aikana yliopisto uudisti strategiansa Osaava ja hyvinvoiva ihminen. Yliopiston hallitus hyväksyi helmikuun kokouksessaan yliopiston pitkän aikavälin tavoitetilan ja strategian kehittämisohjelmarakenteen: Vahva tiedeyliopisto, Yhteiskunnallisesti vaikuttava yliopisto sekä Kansainvälisesti vetovoimainen yliopisto.
Läpäiseviksi tavoitteiksi vahvistettiin kestävä talous, osaava ja hyvinvoiva yliopistoyhteisö, mahdollistava digitalisaatio sekä kampus, tilat ja infrastruktuurit.
Yliopiston johdossa tapahtui muutoksia elokuussa 2024, jolloin tutkimuksesta vastaavana vararehtorina aloitti Kaisa Miettinen ja yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja kumppanuuksista vastaavana vararehtorina Pasi Raiskinmäki.
Vuosi 2024 oli tutkimuksen ja koulutuksen osalta menestyksekäs. Vertaisarvioitujen julkaisujen määrä jatkoi kasvua. Yliopiston julkaisujen kokonaismäärä on vakiintunut noin 3500 julkaisun vuositasolle.
Kilpaillussa tutkimusrahoituksessa vuosi oli tuloksekas. Euroopan tutkimusneuvosto myönsi yliopistoon tieteellisiä läpimurtoja tavoittelevalle kokeneelle tutkijalle tarkoitetun ERC Advanced Grant -hankerahoituksen laskennallisen nanotieteen professori Hannu Häkkiselle.
Tutkintojen kokonaismäärä kasvoi edellisestä vuodesta ja tutkintoja valmistui yhteensä 3 321. Sekä ylempien että alempien korkeakoulututkintojen lukumäärät kasvoivat jo toista vuotta peräkkäin. Myös tavoiteajassa valmistuneiden osuus parani usealla koulutusalalla.
Jatkuvan oppimisen osalta yliopiston avoimen yliopiston kansallinen asema parani. Suoritettujen opintopisteiden määrä kääntyi kasvuun ja ylitti jälleen 100 000 opintopisteen rajan.
Yksikkörajat ylittävää koulutusyhteistyötä tuettiin muun muassa kaikille opiskelijoille tarjolla olevilla monitieteisillä kestävyyssiirtymän perusopinnoilla sekä menetelmäopintoyhteistyöllä. Kauppatieteelliselle alalle avattiin yliopiston ensimmäinen kansainvälinen kandidaattiohjelma.
Sidosryhmäyhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa systematisoitiin, ja tämän tukemiseksi jatkettiin kumppanuuksien hallintaa tukevan digitaalisen ratkaisun kehittämistä. Lisäksi yliopisto käynnisti TKI-toiminnan, täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston yhdistävän yhteistyöalustan rakentamisen. Jatkoimme varainhankinnan juurruttamista osaksi yliopiston yleistä taloudenhoitoa. Vastikkeettomia lahjoituksia yliopisto vastaanotti vuoden 2024 aikana yhteensä hieman yli 1 miljoonaa euroa.
Yliopisto tiivisti yhteistyötään erityisesti kiertotalouden osaamiskeskittymässä sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen kanssa. Alueellisesti yhteiskunnallinen vuorovaikutus on ollut aktiivista myös Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa, jolle laadittiin useiden toimijoiden allekirjoittama uusi yhteistyösopimus kaudelle 2025–2029. Lisäksi yliopisto jatkoi aktiivista yhteistyötä eurooppalaisessa FORTHEM-yliopistoallianssissa.
Jyväskylän yliopiston tavoitteena on olla hiilinegatiivinen ja luontopositiivinen organisaatio vuoteen 2030 mennessä. Kesällä 2024 valmistunut yliopiston vuoden 2023 toimintaa koskeva hiilijalanjälkilaskenta osoitti, että koko yliopiston hiilijalanjälki on pienentynyt noin 40 % vuoden 2019 tasosta. Suurimmat ilmastohaittakategoriat olivat edellisten vuosien tavoin sijoitukset, hankinnat sekä kiinteistöt ja energia.
Jyväskylän yliopisto edistää kestävyyttä ja vastuullisuutta monitieteisesti tutkimuksen ja opetuksen kautta. Vuonna 2024 muun muassa perustettiin uusi tutkimusalue Koulutuksen tutkimuslaitokselle: Koulutus, osallisuus ja kestävä yhteiskunta. Kauppakorkeakoulussa valmisteltiin uutta, syksyllä 2025 alkavaa kansainvälistä kandidaattiohjelmaa Business Innovation and Sustainability, jonka tematiikka liittyy vahvasti vastuullisuuteen. Nanotiedekeskus määritteli yhdeksi tutkimuksen painopisteeksi kestävän yhteiskunnan kattaen mm. kestävien materiaalien ja niiden valmistuksen, kiertotalouden ja katalyyttisten prosessien tutkimuksen matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Informaatioteknologian tiedekunta nosti vastuullisuutta ja eettisiä näkökulmia yhteiskuntamme keskeisille alueille kuten tekoälyyn, terveyteen, kyberturvallisuuteen ja digitaalisiin ratkaisuihin.
Yliopiston liikevaihto tilikaudella oli 245 miljoonaa euroa ja liiketulos toiminnan tuottojen ja kulujen jälkeen tappiollinen 2,6 M€. Kokonaistulos nousi kuitenkin sijoitustoiminta huomioiden voitolliseksi 6,3 M€, mikä on merkittävä parannus edelliseen tilikauteen.
Yliopiston saama valtionrahoitus nousi 8 miljoonaa euroa ja myös täydentävä rahoitus jatkoi nousuaan kasvaen 4 M€ edellisestä vuodesta. Täydentävän rahoituksen osuus liikevaihdosta on pysynyt viime vuodet 35 prosentissa. Kilpailtu tutkimusrahoitus kasvoi 45 miljoonaan euroon. Suurimpia hankerahoittajia ovat edelleen Suomen Akatemia, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Euroopan komissio yhdessä muun EU-rahoituksen kanssa. Kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus on yli puolet, 53 % täydentävän rahoituksen kokonaisuudesta.
Toiminnan kustannusten 2 prosentin nousu oli hyvin maltillinen. Yliopiston toteuttama kustannusten hallintaa painottava viestintä ja toiminta osoittautui toimivaksi. Yliopiston henkilöstökustannukset kasvoivat 2,6 M€ eli 2 % edelliseen vuoteen nähden. Yliopiston kaikista kustannuksista henkilöstökulut olivat 68,4 %.
Vuokrat muodostavat 13 % kokonaiskuluista, joten muita kuin henkilöstö- tai tilavuokrien kustannuksia on vain alle viidennes kustannuksista.
Yliopiston kuukausipalkkaisen henkilöstön henkilötyövuosien määrä laski 1,6 prosenttia. Kuukausipalkkaisen henkilökunnan määrä oli vuonna 2024 yhteensä 2649 henkilötyövuotta (vuonna 2023 2691). Opetus- ja tutkimushenkilökunnan määrä oli yhteensä 1657 henkilötyövuotta (+0,1 %) ja muun henkilöstön oli 902 henkilötyövuotta (-4,5 %).
Kansainvälisen henkilökunnan osuus kuukausipalkkaisen opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuosista oli 20 % (vuonna 2023 vastaava osuus oli 18,5 %) ja osuus koko henkilökunnasta säilyi samana kuin vuonna 2023, 13,1 prosentissa. Yliopistossa työskenteli työntekijöitä 76 maasta, eniten Intiasta, Kiinasta ja Saksasta.
