Sivistyksen puolesta jo 160 vuotta!

Jyväskylän yliopiston juuret ulottuvat vuoteen 1863 ja ensimmäiseen suomenkieliseen opettajankoulutusseminaariin. Yliopisto juhlii 160-vuotista historiaansa nostamalla esiin sivistyksen ja tasa-arvon merkityksen, ovathan seminaarin perustajan Uno Cygnaeuksen uraauurtavat tavoitteet koulutuksen yhdenvertaisuudesta edelleen ajankohtaisia.

Sivistys on supervoima

Jyväskylän yliopisto on ollut sivistyksen puolella ja edistänyt tasa-arvoa, rohkeutta, keskustelua ja empatiaa jo 160 vuoden ajan. Työskentelemme sivistyksen eteen kouluttamalla opettajia ja muita muuttuvan maailman asiantuntijoita. Koulutuksessa on ennen kaikkea kysymys sivistämisestä.

Sivistys on supervoima. Se tekee meistä tiedostavampia, myötätuntoisempia ja kekseliäämpiä. Sivistys ei ole korkeakulttuuria, vaan ihmisyyden perusta ja elinehto. Sivistyksen tavoittelu on elinikäinen matka, joka edellyttää avoimuutta uusille ajatuksille, uteliaisuutta ja halua oppia.

Jyväskylän yliopiston vuoden 2030 strategian keskiössä on osaava ja hyvinvoiva ihminen. Yliopisto edistääkin hyvinvointia yhteiskunnassa läpi ihmisen elinkaaren varhaiskasvatuksesta ikääntymiseen tarjoamalla koulutusta, luomalla osaamista ja edistämällä sivistystä. Sivistys lisää hyvinvointia.

Sivistys on monitieteisen tutkimuksen ja koulutuksen lisäksi ihmisten välistä ymmärrystä ja toisten kunnioittamista. Sivistys ja koulutus kuuluvat kaikille, ja ne ovat yhteiskunnan osaamista ja hyvinvointia eteenpäin vievä voima. Jyväskylän yliopistolle tämä on keskeistä: missionamme on olla vaikuttava sivistysyliopisto.
Marja-Leena Laakso, vararehtori
Sivistynyt ihminen on yhteydessä itseensä ja kykenee rakentamaan yhteyttä myös muihin. Hän pystyy kuulemaan ja tunnistamaan omia tarpeitaan, toiveitaan ja ajatuksiaan, ja arvioimaan kriittisesti itseään ja omaa toimintaansa. Hän osaa olla samanmielinen ja toisaalta tarvittaessa myös eri mieltä muiden kanssa.
Virpi-Liisa Kykyri, apulaisprofessori, psykologia

Alumnit sivistyksen kasvoina

Jyväskylän yliopiston alumnit kertovat, mitä sivistys heille merkitsee, miten Jyväskylän yliopisto on ruokkinut heidän sivistystään ja mitä he toivovat tulevaisuuden sivistykseltä.

Kimmo Numminen: Sivistys on minulle inhimillisyyttä

“Sivistys merkitsee minulle ihmisyyden syvällistä ymmärtämistä ja kanssaihmisen kunnioitusta.” Näin ajattelee Kalevauva.fi -yhtyeestä tunnettu alumnimme Kimmo Numminen.

Nykypäivän sivistys sisältää hänen mukaansa hyvää historian tuntemusta sekä tulevaisuuteen orientoitumista ja varautumista. Tulevaisuudessa sivistyksen tulisi hänen mielestään olla opiskelun kautta helpommin ja laajemmin saavutettavissa kaikille – ihan jokaiselle taustasta riippumatta. 

Jaana Hirsikangas: Sivistys on minulle välittämistä

Sivistys merkitsee välittämistä ja yhteisen hyvän rakentamista. Tällä tavoin ajattelee YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin Suomen toiminnanjohtajana työskentelevä alumnimme Jaana Hirsikangas.  

Hänen mukaansa nykypäivän sivistys lähtee avoimesta vuorovaikutuksesta ja polarisaation välttämisestä. “Ei lähdetä tietoisesti hakemaan raivokasta vastakkainasettelua, vaan yritetään ennemminkin löytää se asia, mikä meitä yhdistää”, Jaana sanoo.

Tulevaisuudessa sivistyksen tulisi hänen mukaansa ottaa huomioon planetaariset rajat niin ympäristön, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kuin taloudellisten ehtojen näkökulmista. Kaikkien tulisi kyetä ymmärtämään maailman olevan muutakin kuin “minä ja me täällä Suomessa”. 

Anna-Maria Raita-Hakola: Sivistys on minulle avoimuutta

Sivistys on avoimuutta ja rohkeutta. Sitä, että voi olla oma itsensä ja hyväksyä ympärillä olevat asiat ja ihmiset sellaisina kuin he ovat, kiteyttää tutkijatohtori ja alumnimme Anna-Maria Raita-Hakola. Hän työskentelee parhaillaan Jyväskylän yliopiston Informaatioteknologian tiedekunnassa. 

Hän nostaa yhdeksi tärkeimmäksi sivistyksen piirteeksi lähdekriittisyyden. Nykyisin algoritmit ja muut tahot voivat nimittäin painottaa tai määrittää sitä, millaista tietoa sinulle kerrotaan. “Sivistys on sitä, että uskaltaa miettiä, pitääkö tämä paikkansa ja etsiä niitä vaihtoehtoisia tiedonlähteitä”, Anna-Maria sanoo. 

Hän toivoo tulevaisuuden sivistykseltä avoimuutta, rohkeutta ja vapaata keskustelua. "Toivon sitä, että ihmiset pystyy ja saa ajatella vapaasti, keskustella, kysyä ja miettiä asioita ja myös nähdä sydämellä niitä asioita, joita ei välttämättä lue missään.“ 

Elmo Lakka: Sivistys on minulle kriittistä ajattelua 

Sivistys on analyyttisyyttä ja kriittistä ajattelua. Tätä mieltä on pika-aituri ja alumnimme Elmo Lakka. Hän on valmistunut Jyväskylän yliopistosta liikuntatieteiden maisteriksi.

Hänen mukaansa nykypäivän sivistys on sitä, että pystyy käsittelemään ja jäsentämään useista lähteistä saatua informaatiota. Kaikki tieto ei ole faktaa ja jokaisen täytyykin itse pohtia ja ratkaista mikä on totuudenmukaista ja mikä ei.

Hän pitää sivistystä ja kykyä tiedostavaan ajatteluun tärkeänä myös tulevaisuudessa. “Toivon, että me pystytään säilyttämään luku- ja kirjoitustaito. Esimerkiksi tekoäly kehittyy valtavasti ja olisi helppo hyödyntää pelkästään sitä vaikkapa tutkitun tiedon tuottamiseen”, Elmo sanoo. 

Juhlavuotta vietetään erilaisten tapahtumien merkeissä

Juhlavuoden teema sivistys on näkynyt ja näkyy vuoden 2023 aikana läpi yliopiston. Vuoden mittaan yliopisto tarjoaa runsaasti muun muassa kaikille avoimia Tiedettä kaikille -yleisötilaisuuksia. Lukuisia tapahtumia järjestetään myös yhteistyökumppaneiden kanssa, esimerkiksi Jyväskylän Kesässä.
Omien ajatusten ja käsitysten parissa on turvallista olla. Sivistys onkin rohkeutta nähdä eri näkökulmia oman kuplan ulkopuolelta. Se on rikkautta.
Olli-Pekka Moisio, vanhempi yliopistonlehtori, filosofia
Minulle sivistys merkitsee sitä, että ei etsitä aina helppoja ratkaisuja. Sivistystä on toisen kuuleminen.
Jari Ojala, rehtori

Tutustu myös aiheisiin liittyviin artikkeleihin!