Avoin tiede ja tiedonhankinta
Sisällysluettelo
Avoimuus kuuluu tieteen ja tutkimuksen perusolemukseen. Avoin tiede ja tutkimus tarkoittaa siis tiedettä ja tutkimusta, joka on kaikille avoimesti saatavilla.
Avoimuus tukee tieteen ja tutkimuksen perustavanlaatuista pyrkimystä läpinäkyvyyteen ja vastuullisuuteen. Usein puhutaankin laajemmin vastuullisesta avoimesta tieteestä ja tutkimuksesta.
Mitä merkitystä avoimella tieteellä ja tutkimuksella voi olla sinulle?
- Kaikki artikkelit eivät ole saatavilla kirjaston kautta ja voitkin törmätä kiinnostaviin lähteisiin, joita et pääse lukemaan - mitä enemmän avoimuutta, sitä vähemmän kohtaat tällaisia maksumuureja
- Kun valmistut, et enää pääse käsiksi tietokantoihin ja tieteellisiin artikkeleihin, elleivät ne ole avoimesti julkaistuja. Avoimuuden avulla sinäkin pääset opiskeluajan jälkeen työssäsi tutkimustulosten äärelle
- Avoin tiede ja tutkimus voi tuoda enemmän näkyvyyttä ja viittauksia omille julkaisuillesi.
Ajattele asiaa myös yhteiskunnallisesta ja globaalista näkökulmasta:
- Kun tiede ja tutkimus on avoimesti saatavilla, suurempi osa ihmisistä pystyy hyödyntämään tieteellistä tietoa: päätöksenteko on mahdollista perustaa tutkitulle tiedolle ja kaikki voivat tarkistaa faktat
- Köyhimpien maiden yliopistoilla ei välttämättä ole varaa hankkia monia maksullisia tietokantoja, joten avoimuus ja monikielisyys ovat hyviä toimintaperiaatteita (Lähde: Mikä ihmeen avoin julkaiseminen?).
Avoimuuteen kuuluu mm.
- artikkelien ja kirjojen julkaiseminen avoimesti
- opinnäytteiden avaaminen
- tutkimusaineiston tai datan avaaminen, kun se on mahdollista
- avoimet oppimateriaalit sekä oppimis- ja opetuskäytänteet
- avoimet tutkimusmenetelmät
- tiedeviestintä ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus
- jopa koko tutkimusprosessin avaaminen, esim. avoimella tutkimuspäiväkirjalla.
Kirjastotuutori keskittyy avoimuuteen julkaisujen ja opinnäytteiden näkökulmasta, mutta esim. avoimia oppimateriaaleja voi etsiä JYKDOKin välilehdeltä YSO-hakusanoin sekä tiedonhankinnan keinoin ja avoimia tutkimusaineistojakin voi etsiä samankaltaisilla menetelmillä omista arkistoistaan.
Jyväskylän yliopisto on avoimen tieteen ja tutkimuksen edelläkävijä.
Miten avoimia julkaisuja ja opinnäytteitä voi käyttää?
Avoimissakin julkaisuissa on yleensä tekijänoikeuksia, joten opintojen aikana kannattaa harjoitella viittaamista. Eli avoimuus ei tarkoita, että materiaalia voisi käyttää miten tahansa. Kannattaa siis lähteä aina liikkeelle ajatuksesta, että joku on tehnyt materiaalin sekä toisen työtä ja oikeuksia tulee kunnioittaa kertomalla, kenen materiaalia on käyttänyt.
Joskus avoimissa materiaaleissa kerrotaan lisenssin avulla, miten niitä saa käyttää. Useimmiten käytössä ovat Creative Commons -lisenssit eli CC-lisenssit, joita näkee usein julkaisuissa, kuvissa, oppimateriaaleissa ja tutkimusaineistoissa. Jos siis avoimessa materiaalissa on CC-lisenssi, voi siitä helposti tarkistaa, miten materiaalia saa käyttää:
- CC BY: materiaaliin tulee viitata
- CC NC: materiaalia ei saa käyttää kaupallisesti
- CC ND: materiaaliin ei saa tehdä muutoksia
- CC SA: jos hyödyntää materiaalia osana omaa materiaaliaan, tulee oma materiaalikin lisensioida samalla CC-lisenssillä
- CC0: tekijänoikeuksista on poikkeuksellisesti luovuttu eli materiaalia voi käyttää vapaasti.
CC-lisensseistä käytetään usein erilaisia yhdistelmiä, esim. CC BY-NC -lisenssi tarkoittaa, että materiaaliin pitää viitata, eikä sitä saa käyttää kaupallisesti.
JYU:ssa opinnäytteissäkin on CC-lisenssi, joten jos avaat oman opinnäytteesi, pääset valitsemaan sille lisenssin.
Jos julkaisussa ei ole lisenssiä, oletetaan, että siinä on tavalliset tekijänoikeudet. Se tarkoittaa, että yliopiston opetus- ja tutkimuskäytössä materiaalia voi yleensä hyödyntää viittaussääntöjen mukaisesti.