Näin arvioit tieteellisyyttä ja luotettavuutta

Sisällysluettelo

Tieteellisyyden arviointi

Missä lähde on julkaistu? Kuka sen on kustantanut? 

  • Lähteen tieteellisyyttä arvioidaan esimerkiksi sen perusteella, onko artikkeli julkaistu tieteellisessä lehdessä tai onko kirjan kustantaja tieteellinen kustantaja.

Tieteellinen lähde on siis esimerkiksi vertaisarvioitu artikkeli tai tieteellisen kustantajan julkaisema kirja.

  • Artikkelit löydät oman alasi tietokannoista, joissa voit yleensä rajata hakutulokset vertaisarvioituihin artikkelihin.
  • Kirjoja voit etsiä JYKDOKista. 

Muistathan, että kaikki JYKDOKin sisältö ei ole tieteellistä, eikä JYKDOK ole tieteellinen tietokanta, vaan kirjaston kokoelmatietokanta. Sieltä löytyy myös mm. kaunokirjallisuutta sekä peruskoulun oppikirjoja. 

Esimerkiksi lukion oppikirjat, henkilökohtaiset blogit ja sanomalehtiartikkelit eivät ole tieteellisiä lähteitä (mutta ne voivat olla tutkimusaineisto eli analyysin kohde). Myöskään gradu ei ole tieteellinen lähde. Väitöskirjat sen sijaan ovat tieteellisiä lähteitä. 

Ammattilehtien artikkelit ovat ammattitietoa, eivät tieteellistä tietoa, eli nekään eivät ole tieteellinen lähde. Esimerkiksi Opettaja-lehti on ammattilehti. 
 

Vertaisarviointi

Tieteelliset artikkelit vertaisarvioidaan. Tämä tarkoittaa sitä, että artikkelikäsikirjoitus käy läpi arviointiprosessin ennen kuin se julkaistaan tieteellisessä lehdessä. Arvioijat ovat saman alan asiantuntijoita, mihin viittaa sanan vertaisarviointi alkuosa. Esimerkiksi liikuntabiologista tutkimusta ei siis arvioi tähtitieteilijä, vaan liikuntabiologi. Myös lehden toimitus arvioi käsikirjoituksen omalta osaltaan.

Vertaisarviointi on yksi keskeisin tieteellisen tiedon varmistamisen keino. Vertaisarvioinnissa tarkastellaan sitä, täyttääkö artikkeli tieteenalan vaatimukset ja noudattaako se hyvää tieteellistä käytäntöä. Vertaisarviointikaan ei ole erehtymätöntä ja siinä on omat haasteensa. Se on kuitenkin erittäin tärkeä osa tieteellisen tiedon tuottamista.

Myös muita julkaisutyyppejä kuin lehtiartikkeleita voidaan vertaisarvioida. Esimerkiksi kokoomateoksen kirja-artikkelit voivat olla vertaisarvioituja, ja korkea-arvoisissa konferensseissa voidaan vertaisarvioida julkaistavat konferenssiartikkelit.
 

Tieteellisyyden arvioinnin apuväleineitä

Julkaisufoorumi

  • Julkaisufoorumi luokittelee lehtiä ja kustantajia tasoluokkiin.
  • Voit hakea lehden tai kirjan kustantajan nimellä JUFO-portaalista.
  • Tasoluokat 1-3 ovat tieteellisiä lehtiä ja kustantajia.
  • Kokeile esimerkiksi
    • Hae lehteä Nature. Näet, että se on tasolla 3, joten se on arvostettu tieteellinen lehti.
    • Hae lehteä Janus: sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti. Näet, että se on tasolla 1, joten se on perustason tieteelinen lehti.
    • Hae kirjakustantajaa Routledge. Näet, että se on tasolla 2, joten se on tieteellinen kustantaja.
    • Hae Opettaja-lehteä. Näet, ettei lehdellä ole tasoluokkaa, joten se ei ole tieteellinen lehti. Ei arvioitu -kategoriaan voi toki kuulua myös lehtiä, joita ei vain vielä ole arvioitu. Tässä tapauksessa Opettaja-lehden tiedot avaamalla näet Tyyppi-kohdassa tiedon, että lehti on ammattilehti.


Jos olet löytänyt artikkelin muuta kautta kuin tietokannasta ja et ole varma, onko se vertaisarvioitu. Voit käyttää JUFO-portaalia mutta myös:

  • Hae artikkelin nimellä JYKDOKin Kansainvälisten artikkelien haussa, niin näet onko artikkelilla vertaisarvioitu-tägi. Tai rajaa hakutulokset vertaisarvioituihin.
  • Esim. Google Scholarista löydetyn artikkelin voi helpoiten tarkistaa näin.
     

Kokoomateoksissa saatetaan kertoa, ovatko kirja-artikkelit vertaisarvioituja
 

Lähdekriitikon muistilista

  • Käytän tieteellisiä tietokantoja ja rajaan hakutulokset tieteellisiin artikkelihin (jos mahdollista).
  • Haen kirjoja JYKDOKista tai Finnasta ja tarkistan kirjan tieteellisyyden.
  • Jos haluan tarkistaa lähteen tieteellisyyden, voin
    • Hakea artikkelin nimellä JYKDOKin Kansainvälisten artikkeleiden hausta ja katsoa, lukeeko artikkelin kohdalla vertaisarvioitu
    • Hakea lehden nimellä Julkaisufoorumista ja katsoa, onko lehdellä tasoluokka 1 - 3
    • Hakea kirjan kustantajan nimellä Julkaisufoorumista ja katsoa, onko kustantajalla tasoluokka 1 - 3
  • En käytä tieteellisinä lähteinä graduja tai muita opinnäytteitä. Väitöskirjoja voin käyttää.
  • En käytä tieteellisinä lähteinä ammattilehtien artikkeleita.
  • Käytän konferenssiartikkeleita harkitusti, elleivät ne ole keskeinen julkaisutyyppi omalla tieteenalallani.
  • Tarkistan, mitä lehden kotisivuilla sanotaan tieteellisyydestä.

Palaa tarvittaessa ensimmäiseen osioon Mitä tieteellinen tieto on, jossa kerrotaan tieteellisen tiedon piirteistä ja tietokannoista.

Huomaathan, että nyt puhutaan tieteellisistä lähteistä. Voit kyllä sinänsä viitata millaiseen julkaisuun tahansa, mutta mikä tahansa ei käy tieteelliseksi lähteeksi. Aiheesta riippuen saatat tarvita lähteiksi esimerkiksi KELAn raportteja, ammattilehden artikkeleita tai vertaisarvioimattomia konferenssiartikkeleita esimerkiksi taustoittamaan aihetta. 

Pyri käyttämään alkuperäislähdettä, ei jonkun toisen tulkintaa siitä. Aina tämä ei tosin ole mahdollista. Poikkeuksena Foucault'n tai Judith Butlerin kaltaiset klassikot, joita voi joskus olla hyödyllistä lukea myös kokeneen tutkijan tulkitsemana.

Yhteenveto: Miten tieteellistä tietoa tuotetaan?

  • Tutkijaryhmä tekee tutkimuksen, joka perustuu muiden tutkijoiden aiemmin tuottamaan tietoon sekä hyvien tieteellisten käytänteiden mukaisesti kerättyyn tutkimusaineistoon.
  • Tutkimuksesta julkaistaan artikkeli, jolla otetaan osaa aiheesta käytyyn tieteelliseen keskusteluun ja tuodaan ilmi uutta tietoa, joka vie keskustelua eteenpäin. Tutkimusartikkelin lopussa annetaan ehdotuksia siitä, miten aiheen tutkimista voisi jatkaa.
  • Ennen julkaisua artikkeli käy läpi pitkän prosessin, jossa se hakee pääsyä julkaistavaksi ja vertaisarvioidaan: kun tieteellisen lehden toimituskunta hyväksyy artikkelin julkaistavaksi, se vertaisarvioidaan perusteellisesti. Artikkelikäsikirjoitusta muokataan vertaisarviointipalautteen pohjalta. 

Vaaditaan siis monenlaista tarkistamista ja validointia, ennen kuin tieteellistä tietoa julkaistaan. 

Vertaa tätä esimerkiksi yksittäisen henkilön julkaisemaan blogitekstiin tai vaikkapa jonkin järjestön omilla sivuillaan julkaisemaan tietoon. 

  • Eroja voi olla esimerkiksi siinä, mihin tieto perustuu, miten asia esitetään, miten tietoa arvioidaan ennen julkaisemista, mitä kriteerejä täytyy täyttää ennen julkaisemista.
  • Esimerkiksi jokin omaa asiaansa ajava järjestö saattaa viitata lähinnä omiin julkaisuihinsa, eikä mikään ulkopuolinen taho arvioi tiedon paikkaansapitävyyttä tai tarkastele tekstiä kriittisesti ennen julkaisemista.