Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen uutiset

Kansallinen raakkuseminaari nosti esiin erittäin ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja, jotka yhdistävät vesiluonnon suojelun, kalatalouden ja teollisen maankäytön vaikutukset.

Raakkujen suojelu kohtaa kalatalouden, tuulivoiman ja kaivostoiminnan haasteet Rovaniemellä 16.10.2025, kun Tiedekeskus Pilkkeessä järjestetään kolmas kansallinen raakkuseminaari.

Suomea tapausesimerkkinä käyttäen Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittivät, onko monimuotoisuudeltaan arvokkaimmat metsät edelleen hakkuiden kohteena vai ovatko ne tehokkaasti suojeltuja.

Tekniikan illassa tutustuttiin Jyväskylän yliopiston neljään DI-koulutusohjelmaan.

Bio- ja ympäristötieteen tutkijat ovat tutkineet PlastLIFE –hankkeessa muovien hajoavuutta järvivedessä ja Itämeressä. He havaitsivat, että muovien hajoamisessa on eroja, mutta eri menetelmät tuottivat myös erilaisia tuloksia.

Väitöskirjatutkija Xiaoxuan Hun tutkimuksissa toteutettiin useita toksisuuskokeita sisävesi- ja murtovesiympäristöissä luontaisesti esiintyvillä lajeilla sekä laadittiin lajiherkkyysjakaumat sekä makean veden että murtoveden lajeille.

Maaperäläiset -näyttely Villa Elfvikin luontotalossa Espoossa 2.10.–26.11.2025 lähestyy metsämaaperän ekosysteemejä ja eliöitä mielikuvituksen ja visuaalisen kerronnan kautta, herätellen uteliaisuutta yhteiseloamme kohtaan.

Uudet työelämäprofessorit Saara Vauramo ja Kaisa Mustajärvi vahvistavat bio- ja ympäristötieteiden laitoksen sekä resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdomin yhteiskunnallista vaikuttavuutta ympäristötieteen ja planetaarisen hyvinvoinnin aloilla.

Göttingenin yliopiston ja Jyväskylän yliopiston johtama kansainvälinen tutkimusryhmä selvitti, miten Triad-metsänhoito voi tukea biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä eurooppalaisissa pyökkimetsissä.

Jyväskylän yliopiston tutkijat yhdessä kansainvälisten tutkimusryhmien kanssa ovat nyt kehittäneet uuden tilastollisen menetelmän, joka mahdollistaa miljoonista lajeista koostuvien tietojoukkojen analysoinnin.

Hennariikka Mäenpään väitöskirjan tulokset osoittavat, että karhukaisyhteisöt eivät ole samanlaisia kaikissa soissa. Ne vaihtelevat erityisesti suotyypin mukaan ja myös soiden käsittely, mikrotopografia ja sammalet vaikuttavat niihin.

Luontoillan asiantuntijoina ovat Jouni Taskinen, Elisa Vallius, Jari Haimi ja Heikki Helle. Tervetuloa mukaan 16.9. kysymään ja kertomaan omista kesän 2025 luontohavainnoistasi.