Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen uutiset

Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen uutiset.

Kaikki uutiset

Siika siirtää talvella kutuaikana paljon omega-3 rasvahappoja mätiin ja maitiin, mutta välttää elohopean siirtämistä niihin. Samalla lihaksen rasvahappopitoisuus laskee ja elohopeapitoisuus nousee. Kesän kasvukaudella siian lihaksen rasvahappopitoisuus vuorostaan nousee ja elohopeapitoisuus laskee.Kuva: Jyväskylän yliopisto/Ossi Keva

Siika on terveellistä syötävää, mutta laatu vaihtelee eri vuodenaikoina

Tuore tutkimus vahvisti tiedon, jonka moni luonnonkaloja kalastava ja syövä kansalainen on huomannut käytännössä: kalojen kunto ja lihasten koostumus heikentyvät kutuaikana.

Värjärimyrkkysammakoilla voi olla joko keltaiset tai valkoiset raidat. "Tutkimus osoitti, että myös valkoiset säästyivät pedoilta vahvemman suojavärin omaavien keltaisten rinnalla", sanoo akatemiatutkija Bibiana Rojas.

Heikommin puolustautuvat myrkkysammakot säilyvät vahvojen rinnalla

Kansainvälinen tuore yhteistyötutkimus toi uutta tietoa monimuotoisuudesta ja sen säilymisestä.

Elektronimikroskoopilla kuvattuja villityypin sekä albumiinilla käsiteltyjä enteroviruksia. Kuva: Jyväskylän yliopisto ja Helsingin yliopisto/ Visa Ruokolainen ja Ausra Domaska.

Albumiini virittää enteroviruksen tehokkaaseen infektioon – tieto auttaa viruslääkkeiden kehittämisessä

Enterovirukset ovat yleisimpiä ihmisiä infektoivia patogeenejä ja aiheuttavat vuosittain suuren määrän sekä akuutteja että kroonisia infektioita.

Virikekasvatuksessa kaloille lisätään kasvatusaltaisiin esimerkiksi kiviä jäljittelemään luonnollista elinympäristöä. Kuva: Luke/Pekka Hyvärinen

Virikeympäristö kalankasvatuksessa edistää kalojen selviytymistä tautiepidemioista

Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteistyötutkimuksessa kävi ilmi, että kalanpoikasten virikekasvatus parantaa merkitsevästi kalojen selviytymistä kasvatusoloissa yleisesti esiintyvistä bakteeri-infektioista.

Raakun poikaset ovat kehittyneet lohien ja taimenten poikasten kiduksissa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusaseman altaissa. Tutkimusasvustajat Sabrina Nykänen (vas. ) ja Hanna Suonia keräävät poikasia kasvatukseen. Kuva: Annina Björlund

Ensimmäiset uhanalaisen raakun poikaset syntyivät Konneveden tutkimusasemalla

Etelä-Suomessa Mustionjoen ja Ähtävänjoen raakkukannat pienenevät hälyttävää tahtia, mutta tilanteeseen on tulossa helpotusta Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalta.

Professorina aloittava Anna Kuparinen tuo matemaattisia malleja biologiaan

Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on kutsunut FT Anna Kuparisen akvaattisten ympäristötieteiden professoriksi 1.

Konneveden luontoilta: Tekikö viime kesän kuivuus hyvää luonnolle?

Miksi alkukesän hyttyset ovat isoja? Onko viime kesän kuivuudella ollut myönteisiä vaikutuksia luonnolle? Onko Konnevedessä nyt paljon muikkuja?

Toisten jälkeläisistä huolehtiminen kannattaa: lajien kokonaiskelpoisuus maksimoi seuraaviin sukupolviin siirtyvien geenien määrän

Luontodokumenteissa saamme ihailla ihmeellisiä luonnon sopeumia: täydellisiä suojavärityksiä, räjähtävää nopeutta, uskomatonta samannäköisyyttä toisiaan matkivien lajien välillä.

Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus sijaitsee Ylistönrinteellä.

Jyväskylän yliopistoon viiden miljoonan euron rahoitus tukemaan luonnontieteiden, matematiikan ja tekniikan läpimurtoja

Suomen Akatemian luonnontieteiden ja tekniikan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen yhdeksälle Jyväskylän yliopiston akatemiahankkeelle, yhteensä lähes viisi miljoonaa euroa. Rahoituksen sai kymmenen tutkijaa.

Myyrän pelästyneeltä lajitoveriltaan saama kemiallinen viesti pedon uhasta lisää myyrien lisääntymistä, sanovat Jyväskylän yliopiston tutkijat Marko Haapakoski (vas.) ja Thorbjörn Sievert.

Kaveri tuo vaaran viestin: pedon kokenut lajitoveri lisää myyrän lisääntymistodennäköisyyttä

Metsämyyränaaraiden on havaittu lisääntyvän tehokkaammin, jos niiden häkkiin on levitetty lumikon nähneen lajitoverin hajua.

Sieniatlaksen myötä on julkaistu myös etsintäkuulutuksia harvinaisista lajeista. Vuonna 2017 hytymaljakkaan (Sarcosoma globosum) etsintäkuulutus tuotti 80 uutta havaintoa, useat ennestään tuntemattomilta kasvupaikoilta. Kuva: Jukka Vauras.

Uusi sienten havainnointikulttuuri syntynyt – havaintoja jo yli 30 000

Koneen säätiön rahoittama Sieniatlas-kansalaistiedehanke lähti käyntiin vuoden 2016 alussa.

Kuvassa näkyy kudokseen kertynyttä solujen ulkoista DNA:ta (vihreänä), mikä on seurausta infektion aiheuttamasta soluvaurioista. Sinisenä normaali, solun sisällä tumassa oleva DNA ja turkoosina punasoluja. Mittajana 20 µm."Kuva: Kanoktip Puttaraksa/jyväskylän yliopisto

Tutkijoilta ehdotus mekanismiksi, jolla virusinfektio aiheuttaa autoimmuunitaudin

Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmä on löytänyt uuden mahdollisen mekanismin virusinfektion ja autoimmuunisairauksien välille.

Palaa takaisin