Dies Medievales 2026, Jyväskylä: Luonto keskiajalla

Esitelmäkutsu: Dies medievales 2026 

 (Den svenskspråkiga CFP finns under den finskspråkiga texten).

Kahdeksastoista Dies medievales -konferenssi järjestetään Jyväskylässä 12.–13. maaliskuuta 2026. Järjestäjänä toimivat Jyväskylän yliopiston Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos sekä Glossa – Suomen keskiajan tutkimuksen seura. Dies medievales on vuorovuosin järjestettävä kansainvälinen konferenssi, joka kokoaa yhteen keskiajan tutkimuksen eri alojen tutkijoita. Tapahtuman yhteydessä 11.3. Jyväskylässä järjestetään juhlaillallinen ja teemaseminaari Glossa ry:n 30-vuotisen taipaleen juhlistamiseksi. 

 Vuoden 2026 konferenssin teema on luonto keskiajalla. Keskiajan yhteiskunnat elivät tiiviissä vuorovaikutuksessa luonnon kanssa, oli kyse taloudesta, lääketieteestä, uskonnollisesta ajattelusta, taikuudesta tai arkipäivän kokemuksista. Luonto määritti elämän kulkua, herätti ihailua ja pelkoa ja toimi symbolisena elementtinä keskiaikaisessa kulttuurissa. Luonnossa nähty järjestys tarjosi mallin ja esikuvan monille inhimillisen toiminnan muodoille: Filosofiassa luonto oli normien lähde ja yhteiskunnallisten hierarkioiden peruste. Taiteiden tehtävä oli imitoida luontoa, ja luomakunta nähtiin enteiden valikoimana ja moraalisten vertauskuvien kirjastona. Luonnonmukaisuuden ja luonnon vastaisuuden kategoriat olivat painavia retorisia tapoja perustella käyttäytymisen, arvojen, teorioiden tai uskomusten sopivuutta.  

Samalla luonto oli myös työpaikka, virkistyksen lähde, elinympäristö sekä resurssien, raaka-aineiden ja ravinnon lähde. Luonto oli myös terveyden ja hyvinvoinnin tuottaja: kasveja, kiviä ja eläimiä käytettiin lääkinnässä, ja niiden oletettuja salaisia ominaisuuksia hyödynnettiin luonnonmagian perinteessä.  

 Viime vuosikymmeninä tutkimus on lähestynyt keskiajan luontokäsityksiä monitieteisesti ja monista tuoreista näkökulmista. Samalla uudet menetelmät ja tekniikat mahdollistavat yhä yksityiskohtaisemman tiedon hankkimisen keskiajan luontosuhteesta sekä demografisia ja taloudellis-yhteiskunnallisia muutoksia muokkaavista prosesseista. Toivomme konferenssiin laajasti eri tutkimusaloja edustavia esitelmiä ja rohkaisemme erityisesti monitieteisiin lähestymistapoihin.

 Toivotamme tervetulleiksi esityksiä esimerkiksi seuraavista aiheista: 

• Luonnon ja luomakunnan järjestys ja esikuvallisuus 
• Luonnontutkimus ja luonnonfilosofia: luonto tieteen kohteena ja tiedon lähteenä 
• Luonnon ja ihmisen suhde; luonnon suhde yhteiskuntaan ja kulttuuriin 
• Luonnon ja Jumalan suhde 
• Luonto, terveys ja hyvinvointi 
• Eläimet, kasvit ja muut luodut keskiajalla osana luomakunnan kokonaisuutta 
• Luonto, magia ja alkemia (luonnonmagian perinteet; magian luonnollisuus vs. luonnonvastaisuus) 
• Luonto ja talous: ympäristön käyttö ja hyödyntäminen  
• Ekologia, resurssien riittävyys ja kestävän kehityksen kysymykset 
• Luonto ja vapaa-aika: virkistys ja harrastukset luonnossa 
• Luonto ja kieli: kielen suhde luontoon; luonto kieltä määrittävänä tekijänä 
• Luonnonmukainen ja luonnonvastainen keskiajalla 
• Luonnon jäljittely taiteissa: luonto esikuvana kuvataiteissa, kirjallisuudessa ja musiikissa 
• Luonto ja lajit symboleina, vertauskuvina ja enteinä  
• Luonnon prosessit ja -katastrofit, ilmastolliset ja epidemiologiset haasteet, yhteiskunnallis-taloudellinen ja kulttuurinen resilienssi 
• Luonto ja tiedon välittyminen, liikkumisen ja matkustamisen maantiede, kontaktiväylät ja tiedonkulun ja matkustamisen esteet, isolaatio 

Toivotamme myös muita aiheita käsittelevät esitelmäehdotukset tervetulleiksi. Erityisesti rohkaisemme tohtorikoulutettavia esittelemään omia aiheitaan. 

 Konferenssin kielet ovat suomi, ruotsi ja englanti. Esitelmille on varattu 20 minuuttia, minkä jälkeen kysymyksille ja kommenteille on aikaa 10 minuuttia. Otamme myös vastaan ehdotuksia temaattisiksi sessioiksi. Sessio sisältää kolme 20 minuutin esitelmää, joita kutakin seuraa 10 minuutin kysymys- ja kommenttiosuus tai vaihtoehtoisesti 30 minuutin keskustelu session lopussa. 

 Konferenssin esitelmistä koostetaan vertaisarvioitu teemanumero Mirator-lehteen (jufo 1). 

 Esitelmäehdotukset toimitetaan 12.10.2025. mennessä tähän osoitteeseen. 

Tohtorikoulutettavat ja tohtoriohjelmaan hakemista suunnittelevat nuoret tutkivat voivat esitelmän pitämisen sijaan esitellä posterin avulla omaa tutkimushankettaan.  Posteriehdotukset jätetään tälle lomakkeelle .

Esitelmien hyväksymisestä tiedotetaan lokakuussa 2025. 

Email: dies.medievales@jyu.fi

Call for papers: Dies medievales 2026  

Den adertonde sammankomsten för Dies medievales anordnas i Jyväskylä den 12–13 mars 2026. Konferensen arrangeras av Institutionen för musik-, konst- och kulturforskning vid Jyväskylä universitet samt Glossa – Sällskapet för medeltidsforskning i Finland. Dies medievales är en internationell konferens som arrangeras vartannat år. Den samlar forskare från olika områden inom medeltidsforskning. Före sammankomsten arrangeras den 11 mars i Jyväskylä en festmiddag och ett temaseminarium för att fira Glossa rf:s 30-åriga tillvaro.

Temat för 2026 års konferens är natur på medeltiden. De medeltida samhällena levde i nära samspel med naturen, vare sig det handlade om ekonomi, medicin, religiöst tänkande, magi eller vardagliga upplevelser. Naturen bestämde livets gång, väckte beundran och rädsla, och fungerade som ett symboliskt element i den medeltida kulturen. Den ordning man såg i naturen utgjorde en modell och förebild för många former av mänsklig verksamhet: Inom filosofin var naturen källan till normer och grunden till sociala hierarkier. Konstens funktion var att imitera naturen, och naturen sågs som ett urval av förebud och ett bibliotek av moraliska metaforer. Kategorierna ”naturenlig” och ”naturvidrig” var tungt vägande retoriska sätt att motivera lämpligheten i beteenden, värderingar, teorier eller övertygelser.

Samtidigt var naturen också en arbetsplats, en källa till rekreation, en livsmiljö och en källa till resurser, råvaror och föda. Naturen producerade också hälsa och välbefinnande: växter, stenar och djur användes inom medicinen, och deras förmodade hemliga egenskaper utnyttjades i den naturmagiska traditionen.

Under de senaste årtiondena har forskningen närmat sig medeltida naturuppfattningar tvärvetenskapligt och ur många nya perspektiv. Samtidigt gör nya metoder och tekniker det möjligt att få alltmer detaljerad information om medeltidens förhållande till naturen och de processer som formar demografiska och ekonomisk-sociala förändringar. Vi hoppas att det på konferensen finns många presentationer som representerar ett brett spektrum av forskningsområden, och vi uppmuntrar särskilt till tvärvetenskapliga angreppssätt.

Vi välkomnar föredrag om till exempel följande ämnen:

1. Naturens och skapelsens ordning och föredömlighet
2. Naturforskning och naturfilosofi: naturen som objekt för vetenskap och källa till kunskap
3. Förhållandet mellan naturen och människan; naturens förhållande till samhälle och kultur
4. Förhållandet mellan naturen och Gud
5. Natur, hälsa och välbefinnande
6. Djur, växter och andra varelser under medeltiden som en del av skapelsen
7. Natur, magi och alkemi (traditioner inom naturmagin; magins naturlighet kontra onaturlighet)
8. Natur och ekonomi: användning och utnyttjande av miljön
9. Ekologi, resurstillräcklighet och hållbarhetsfrågor
10. Natur och fritid: rekreation och hobbyer i naturen
11. Natur och språk: förhållandet mellan natur och språk; naturen som en faktor som definierar språket
12. Naturligenligt och naturvidrigt på medeltiden
13. Imitation av naturen i konsten: naturen som förebild inom bildkonst, litteratur och musik
14. Natur och arter som symboler, metaforer och förebud
15. Naturens processer och katastrofer, klimatrelaterade och epidemiologiska utmaningar, socioekonomisk och kulturell resiliens
16. Naturen och överföringen av information, mobilitetens och resandets geografi, kontaktvägar och hinder för informationsspridning och resande, isolering

Vi välkomnar även förslag på föredrag om andra ämnen. Vi uppmuntrar särskilt doktorander att presentera sina egna ämnen.

Konferensspråken är finska, svenska och engelska. Vi har reserverat 20 minuter för föredragen och 10 minuter för frågor och kommentarer. Vi tar även emot förslag på tematiska sektioner. En sektion innehåller tre föredrag på 20 minuter och en frågestund på 10 minuter, eller alternativt en diskussion på 30 minuter i slutet av sektionen.

Ett urval av föredragen från konferensen kommer att ges ut i ett referentgranskat temanummer för tidskriften Mirator (jufo 1). 

Förslag till föredrag ska lämnas in senast 12.10.2025 på denna adress. 

Doktorander och de forskare som befinner sig i början av sin karriär och planerar att ansöka till ett doktorandprogram har möjlighet att presentera sin forskning i form av en poster i stället för en traditionell presentation. Posterförslagen ska skickas till denna adress. 

Besked om antagna föredrag meddelas senast i oktober.

Email: dies.medievales@jyu.fi