Digiturva 2026

Christian Batist

Kansainvälinen kumppanuushallinta, Hackshield Future Cyber Heroes

Christian Batist on kansainvälisen liiketoimintajohtaja yli 20 vuoden kokemuksella pelialasta ja digitaalisesta media-alasta. Hän on toiminut julkaisutoiminnassa, kaupallistamisessa, live-ops ja johtotehtävissä, yhteistyössä globaalien yritysten kanssa, kuten Sulake, WildWorks, Kuuhubb ja Glu Mobile. Hän on auttanut rakentamaan vahvoja tiimejä ja skaalautuvan kasvun strategioita useilla markkina-alueilla.

Työnsä lisäksi pelaamisen ja digitaalisen kasvun parissa, Christian kannattaa kyberturvallisuusopetusta, ml. kansainvälisiä yhteistyöohjelmia Hackshieldin tulevaisuuden kyberturvallisuussankareiden muodossa, joka on pelillistetty kyberkestävyys ohjelma nuorille digitaalisten turvallisuustaitojen oppimiseksi ja panostaa laajempaan teollisuusaloitteisiin kyberturvallisuudessa ja osaamisen kehittämisessä.

HackShield Future Cyber Heroes on palkittu kyberturvallisuuden opetusohjelma, joka voimaannuttaa lasten itseluottamusta, sietokykyä ja tekee heistä vastuuntuntoisia digitaalisia kansalaisia. Mukaansatempaavan pelillistetyn alustan avulla nuoret oppivat tunnistamaan internetin vaarat, kuten hakkeroinnin, kalastelun, kyberkiusaamisen ja digitaalisen manipulaation, samalla kehittäen alati yhteenliitetymmässä maailmassa tarvittavia ajatusmaailmoja ja taitojaan pysyä turvassa.

Puheessaan Christian Batist osoittaa Hackshieldin vaikutuksen useita maita läpileikkaavasti ja korostaa kuiinka ohjelma voi tukea kouluja, kuntia ja kansallista kyberresilienssistrategioita. Puhe tutkii miksi aikaisen vaiheen kyberturvallisuuskoulutus ei enää ole vapaaehtoista ja kuinka Hackshield tarjoaa skaalautuvan käytännön ratkaisun turvallisemman digitaalisen tulevaisuuden puolesta sekä kuinka innostetaan seuraavan tulevaisuuden kybersankareita.

Jyrki Isokangas

Yliopiston opettaja, Jyväskylän yliopisto

Digitaalisen ajan tiedustelu globaalin vaikutusvallan mahdollistajana – autoritaarisen valtion näkökulma.

Jyrki Isokangas on yliopistonopettaja ja jatko-opiskelija Jyväskylän yliopistossa. Hän vastaa tällä hetkellä strategisen tiedustelun ja tiedusteluanalyysin opetuksesta Informaatioteknologian tiedekunnan Turvallisuus ja strateginen analyysi-maisteriohjelmassa.

Hän on palvellut 30 vuotta Puolustusvoimissa, pääosin sotilastiedustelun tehtävissä. Hänen uraansa sisältyy muun muassa tiedustelu-upseerin tehtävä Suomen ensimmäisessä NATO-operaatiossa Bosnia-Hertsegovinassa vuonna 1996. Hän on toiminut myös Suomen apulaispuolustusasiamiehenä Yhdysvalloissa ja Kanadassa vuosina 2006–2009. Jäätyään eläkkeelle vuonna 2018 Maavoimien tiedustelupäällikön tehtävästä hän suoritti kyberturvallisuuden maisteritutkinnon Jyväskylän yliopistossa. Tällä hetkellä hän tekee väitöskirjatutkimusta suomalaisesta tiedustelukulttuurista.

Hänen esityksensä Digiturva 2026-seminaarissa käsittelee digitaalisen ajan strategista tiedustelua. Yhteiskunnan digitalisaatio on muovannut perustavanlaatuisesti paitsi arkeamme myös strategisen tiedustelun toimintaa. Esityksessään hän tarkastelee digitaalisen ajan tiedustelua, erityisesti autoritaarisen valtion globaalin vaikutusvallan tavoittelun tukena.

Timo Mustonen

Erityisasiantuntija, Kyberturvallisuuskeskus

Kyberturvallisuuden EU-rahoitus lähitulevaisuudessa

Timo Mustonen toimii kansallisena kontaktipisteenä Digitaalinen Eurooppa - rahoitusohjelman kyberhauissa Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen kansallisessa koordinointikeskuksessa. Hän opastaa ja neuvoo kyberturvallisuuteen liittyvien rahoitusmahdollisuuksien löytämisessä ja hakemisessa. Timolla on pitkä historia EU-rahoituksen ja projektien parissa keskittyen IT-, kyberturvallisuus-, robotiikka- ja avoimen lähdekoodin projekteihin.

Tietoisku kertoo lyhyesti EU:n Digitaalinen Eurooppa ja Horisontti Eurooppa kyberrahoituksen lähitulevaisuuden näkymät. Tarkastelussa vuosien 2026 ja 2027 rahoitettavat kyberaiheet nykyhetken tietojen mukaan. Tilaisuudessa käydään läpi myös Traficomin kansallisen koordinointikeskuksen tukipalveluita EU-rahoituksen hakemiseen ja kyberturvallisuuden tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiotoiminnasta kiinnostuneiden yhteistyökumppaneiden löytämiseen.
 

Mikko Punnala

FT (Space Economy), eversti (evp), toimitusjohtaja, Sharpnav ja Space Air Technologies

Matalan kiertoradan satelliitteihin perustuvan LEO-PNT-arkkitehtuurin mahdollisuuksia parantaa paikannusjärjestelmien häiriönsietokykyä ja operatiivista resilienssiä

Mikko Punnala on avaruustalouteen, avaruusteknologiaan ja turvallisuuspolitiikkaan erikoistunut tutkija ja yritysjohtaja. Hän toimii Sharpnavin sekä Space Air Technologiesin toimitusjohtajana. Sharpnav kehittää häiriönsietoisia paikannus-, navigointi- ja aikasynkronointiratkaisuja (PNT), kun taas Space Air Technologies keskittyy seuraavan sukupolven satelliittikommunikaatiojärjestelmiin ja monitaajuisiin SATCOM-ratkaisuihin. Yhtiön kehittämä teknologia perustuu patentoituun ohutkalvoantenniarkkitehtuuriin, joka mahdollistaa useiden taajuusalueiden käytön yhdessä kevyessä antennirakenteessa.

Punnala on suorittanut Jyväskylän yliopiston turvallisuuden strategian maisteriohjelman opinnot. Hän väitteli tohtoriksi avaruustaloudesta ensimmäisenä Pohjoismaissa. Hänen tutkimuksensa tarkastelee erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia geopoliittisessa toimintaympäristössä sekä avaruustalouden, teknologian ja geopoliittisten tekijöiden välistä vuorovaikutusta yritysten menestystekijöissä.

Punnala on Suomen ilmavoimien evp. eversti. Pitkän sotilasuran aikana hän työskenteli operatiivisen toiminnan, strategisen suunnittelun sekä kansainvälisen yhteistyön tehtävissä, mukaan lukien NATO-yhteistyö, ja suoritti strategisen tiedustelun opintoja Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Lyhyt kuvaus aiheesta

Yhteiskuntien digitaalinen infrastruktuuri on yhä vahvemmin riippuvainen satelliittipohjaisista paikannus-, navigointi- ja aikasynkronointijärjestelmistä (PNT). Nykyiset GNSS-järjestelmät toimivat pääosin korkeilla kiertoradoilla, minkä vuoksi niiden signaalit ovat maapinnalla erittäin heikkoja ja siten alttiita häirinnälle ja manipuloinnille. Viime vuosien kehitys on osoittanut, että satelliittipaikannuksen häirintä ja spoofing ovat muodostumassa merkittäväksi riskiksi sekä siviiliyhteiskunnan kriittiselle infrastruktuurille että turvallisuussektorille.

Puheenvuorossa tarkastellaan matalan kiertoradan satelliitteihin perustuvan LEO-PNT-arkkitehtuurin mahdollisuuksia parantaa paikannusjärjestelmien häiriönsietokykyä ja operatiivista resilienssiä. LEO-satelliitit sijaitsevat huomattavasti lähempänä maata kuin perinteiset GNSS-satelliitit, minkä vuoksi niiden lähettämät signaalit ovat merkittävästi voimakkaampia. Tämä tekee niistä olennaisesti vaikeammin häirittäviä ja mahdollistaa paikannuksen myös ympäristöissä, joissa GNSS-signaali on heikko, estynyt tai aktiivisen häirinnän kohteena.

Esityksessä tarkastellaan myös monikerroksisen PNT-arkkitehtuurin merkitystä. LEO-PNT ei korvaa nykyisiä GNSS-järjestelmiä, vaan muodostaa niiden rinnalle täydentävän ja resilientin kerroksen, joka mahdollistaa jatkuvan paikannuksen myös tilanteissa, joissa perinteinen satelliittipaikannus ei ole luotettavasti käytettävissä. Tällainen arkkitehtuuri on keskeinen osa tulevaisuuden digitaalista resilienssiä erityisesti liikenteessä, logistiikassa, kriittisessä infrastruktuurissa sekä turvallisuus- ja viranomaisjärjestelmissä.

Samalla digitaalinen yhteiskunta on siirtymässä kohti uusia ekosysteemejä, joiden toiminta perustuu erittäin tarkkaan paikannukseen ja aikasynkronointiin. Autonomiset järjestelmät, drone-liikenne, tulevat 6G-verkot sekä laajennetun todellisuuden sovellukset edellyttävät jatkuvaa, luotettavaa ja häiriönsietokykyistä PNT-palvelua. Erityisen keskeinen rooli tarkalla ajalla on myös kriittisessä infrastruktuurissa, kuten sähköverkoissa, tietoliikenneverkoissa sekä finanssijärjestelmissä, joissa maksutapahtumat, verkon synkronointi ja järjestelmien turvallinen toiminta perustuvat tarkkaan ja luotettavaan aikasignaalin saatavuuteen.

Puheenvuoro tarkastelee, miten LEO-PNT-järjestelmät voivat muodostaa keskeisen teknologisen perustan näiden tulevaisuuden ekosysteemien turvalliselle ja häiriönsietoiselle toiminnalle sekä vahvistaa Euroopan digitaalista resilienssiä nopeasti muuttuvassa turvallisuus- ja teknologia-ympäristössä.

Tomi Suomi

Jatko-opiskelija, Jyväskylän yliopisto

Omistajuus ohjelmistokehitys prosesseissa.

Tomi Suomi on jatko-opiskelija Jyväskylän yliopistossa, jossa hän tutkii omistajuutta ohjelmistokehityksessä. Ennen jatko-opiskelua hän on työskennellyt ohjelmistokehittäjänä useissa yrityksissä, mm. AWS:llä. Maisterin tutkinnon hän on suorittanut Imperial College Londonissa.

Konkreettinen omistajuus, kuten koodiomistajuus, on yhdistetty keskeisiin ohjelmistokehityksen mittareihin, esimerkiksi ohjelmiston laatuun. Psykologinen omistajuus on puolestaan yhdistetty moniin työn mittareihin, kuten vaihtuvuuteen. Esitelmässään Tomi Suomi tarkastelee sekä psykologista että konkreettista omistajuutta ja niiden mahdollisia vaikutuksia ohjelmistokehitykseen.