Muuttuva opettajuus
Emma Kostiainen ja Auli Lehtinen
Mitä tarkoittaa olla opettaja ajassa, jossa tekoäly kirjoittaa, opiskelijat neuvottelevat merkityksiä monikielisesti ja asiantuntijuus rakentuu yhä useammin yhdessä? Opettajuus on muutoksessa – niin ovat myös sen mahdollisuudet.
Puheenvuorossamme tarkastelemme opettajuutta tämän hetken ja tulevaisuuden ilmiöiden valossa. Millaista uutta osaamista opettajilta odotetaan? Mitä kannattaa vaalia ja mistä uskaltaa päästää irti?
Työpaja tekoälystä kielten ja viestinnän opettajille
Jenny Tarvainen
Tervetuloa työpajaan, jossa käsittelemme tekoälyn mahdollisuuksia ja uhkia kielten ja viestinnän opetuksessa ja näiden taitojen oppimisessa. Pohdimme muun muassa, miten perustellaan kielten ja viestinnän opetuksen tarve maailmassa, jossa tekoäly kehittyy hurjaa vauhtia, ja mitä jokaisen opettajan olisi tiedettävä tekoälystä, halusi käyttää sitä tai ei.
Kieltenopettaja yhteiskunnallisena toimijana
Lotta Leinamo ja Venla Rantanen
Kieltenopetus kytkeytyy tiiviisti yhteiskunnallisiin ilmiöihin, kuten maahanmuuttoon ja työmarkkinatilanteeseen. Mitä tehdä, kun yhteiskunta tulvii luokkaan, tai toisaalta, miten saada yhteiskunta yhä tiiviimmin osaksi opetuksen kiireellistäkin arkea? Millaista osaamista tai ymmärrystä yhteiskunnallisesti aktiivinen opettajuus vaatii?
Työpaja koostuu alustuksista ja ryhmätyöskentelystä. Toivotamme kaikki opetustehtävissä toimivat ja muut aiheesta kiinnostuneet tervetulleiksi pohtimaan aihetta!
Ajan hermolla jo vuodesta 1852 – muuttuva ylioppilastutkinto
Katja Mäntylä
Ylioppilastutkinto on merkittävässä roolissa korkeakouluopintoihin haettaessa. Tutkinto on muuttumassa lähivuosina: kokelaille tulee mahdollisuus sisällyttää tutkintoon taito- tai taideaine, ja kieliaineiden osalta englanninkielinen tutkinto ja suullisen kokeen suunnittelu muokkaavat itse koetta. Miten koe käytännössä tulee muuttumaan, ja miten muutokset vaikuttavat korkeakouluun hakeutumiseen ja korkeakouluopiskeluun?
Muoto: alustus + keskustelua
Eriyttämisen mahdollisuudet opetuksessa
Kati Kajander
Työpajassa tutustutaan sekä eriyttäviin työskentelytapoihin että eurooppalaiseen kielisalkkuun (EKS). Kielisalkkutyöskentely (POPS2016) eriyttää jo itsessään, koska se tarjoaa hyvän ympäristön eriyttävään ja yksilölliseen opiskeluun.
Kenelle: kieltenopettajille ja kielten opiskelijoille.
Digi vai printti – vai kumpikin?
Pirjo Pollari
Oppimateriaali määrittelee opetusta ja oppimista huomattavasti. Viimeisten kymmenen vuoden aikana monet koulut ovat siirtyneet digitaalisiin oppikirjoihin, mutta palataanko pian paperikirjoihin? Mitkä ovat digitaalisten ja painettujen oppikirjojen hyödyt ja haitat niin tutkimuksen kuin käyttäjien näkökulmasta? Poikkeavatko kieliaineet tässä muista oppiaineista? Miksi? Työpajassa tutustumme tutkimustuloksiin ja myös keskustelemme kokemuksistamme ja näkemyksistämme.
Muoto: Työpaja/luento
Kokemuksia muuttuvasta kielenopetuksesta lukiosta yliopisto-opiskeluun ja henkilöstökoulutukseen
Elina Jokinen, Ulla-Maija Bergroth-Koskinen, Jonna Riikonen ja Mikko Jäkälä
Millainen on kielitaidon ja vuorovaikutusosaamisen rooli opinnoissa ja työelämässä? Miten yliopisto-opiskelijan aikaisempi opintopolku vaikuttaa kieliosaamiseen ja sen kehittämiseen? Millaisia haasteita monikielisen ja -kulttuurisen vuorovaikutusosaamisen rakentamiseen liittyy? Paneelissa pohditaan nykyistä kieliosaamista ja käsitystä kielitaidosta sekä sitä, miten haluamme kieli- ja vuorovaikutusosaamistamme yliopistossa kehittää. Panelistit keskustelevat havainnoistaan ja kokemuksistaan kieliosaamisen kehittämisen jatkumosta.
Työpajan muoto: paneeli
Kohderyhmä: kaikki
