Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella on järjestetty vuodesta 2003 teemaltaan vuosittain vaihtuva Kustaa Vaasa -seminaari. Seuraava seminaari järjestetään 4.–5.6.2024.
Kustaa Vaasa -seminaari keskittyy vuonna 2024 rikos-teemaan. Rikokset, rikolliset ja rikollisuuden eri muodot ovat tärkeä tutkimuskohde humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Rikos on lähtökohtaisesti teko, josta on säädetty rangaistus. Rangaistavana tekona rikos loukkaa yhteiskunnan arvoja ja normeja. Sekä yhteiskunnan arvot että normit kuten myös rikoksista säädetyt rangaistukset ovat vaihdelleet ja muuttuneet merkittävästi Suomessa viimeisen viidensadan vuoden kuluessa. Myös suhtautuminen rikoksen tekijöihin ja rikosten uhreihin on vaihdellut.
Tämän vuoden Kustaa Vaasa -seminaariin toivotaan ehdotuksia esityksiksi, jotka tulkitsevat rikoksia ja rikollisuutta laajasti eri näkökulmista tekoina, kulttuuris-yhteiskunnallisina ilmiöinä ja normatiivis-oikeudellisina toimina. Esitelmien lähtökohtina voivat olla myös erilaiset menetelmät, lähdeaineistot ja käsitteet, joiden avulla esimerkiksi aineisto- ja tieteidenvälisiä rajoja ylittävät lähestymistavat tai näkökulmat saavat uudenlaista tutkimuksellista näkyvyyttä. Aiheet voivat keskittyä myös muun muassa rikosten tekijöihin, rikollisuuden erilaisiin tyyppeihin, rikosten tutkintaan ja tuomitsemiseen, rikollisuutta koskevien teorioiden hyödyntämiseen historiallisiin aineistoihin ja menneisyyden konteksteihin sekä rikollisuuden julkisuuteen (vrt. true crime) ja etiikkaan liittyviin kysymyksiin.
KUSTAA VAASA -SEMINAARI 4.-5.6.2024
RIKOS: historiantutkimuksen ja lähitieteiden näkökulmia ja tulkintoja 1500-luvulta 2000-luvulle
Historian ja etnologian laitos, Jyväskylän yliopisto
Tiistai 4.6.2024
Sali H306 (Historica)
12.00–12.05 Seminaarin avaus, prof. Petri Karonen
12.15–13.00 Keynote:
Prof. Janne Kivivuori (Helsingin yliopisto): Historiallinen kriminologia: esimerkkinä Historical Homicide Monitor
13.00–14.30 Työryhmä 1:
Marko Piipponen: Rikostutkimuskeskus – Suomalaisen teknisen rikostutkimuksen pioneeri 1926–1954
Juho Pitkänen: Kansainvälinen rikollisuus Suomessa ja kansainvälisen rikospoliisikomission IKPK (Interpol) kontekstissa vuosina 1939–1944: lähdeaineistoja ja havaintoja
Anna Kantanen: Parisuhteissa tapahtuneet henkirikokset ja vakava parisuhdeväkivalta Suomessa vuosina 1894–1930
14.30–15.00 Kahvit
15.00–16.30 Työryhmä 2:
Ville-Pekka Kääriäinen: Perinteinen aihe ja modernit metodit: väkivalta ja valtionmuodostus Iisalmen pitäjässä 1639–1699
Antti Räihä: Kirkkovarkaudet, 1700-luvun Karjalan rajaseutu ja yhteisöllinen tulkinta
Mariaana Korpela: Sakoista karkotukseen - kahdenlaisia tuomioita Porvoon kaupungissa ja pitäjässä 1700-luvun lopulla
18.00- Illanvietto Lyhty (P302), Seminaarinmäki
Keskiviikko 5.6.2024
Sali H306 (Historica)
9.00–9.45 Keynote:
Mirkka Lappalainen (Helsingin yliopisto): Historioitsija menneisyyden rikostutkijana
09.45–11.15 Työryhmä 3:
Marko Lamberg: Myöhäiskeskiaikaisten karkotusten teoria ja käytäntö
Olli Matikainen: Varkauden tuomitseminen suomalaisilla maaseutukäräjillä ”pitkällä” 1500-luvulla
Petteri Impola: Varkauksien materiaalisuus 1600-luvun suomalaisessa pienkaupunkiyhteisössä
11.15–12.00 Lounas (omakustanteinen)
12.00–13.30 Työryhmä 4:
Merja Pyykkönen: Rikollinen yhteistyö, tiedon rakentuminen ja monikielisyys 1800-luvun alun Etelä-Pohjanmaalla
Iida Luukkonen ja Katja Palokangas: Lääkäreiden laatimat kuolinsyy- ja mielentilalausunnot henkirikosten tuomioistuinprosesseissa 1800-luvun Suomessa
Kai Viiliäinen: Irtolaisuus normatiivisoikeudellisena rikkeenä
Pirjo Ovaskainen: Rikokset väkijuomalakia vastaan 1930-luvulla
13.30–14.00 Kahvit
14.00–15.30 Työryhmä 5:
Maare Paloheimo ja Piia Einonen: Kun tulipalo teki varkaan: varkaudet kaupunkipalojen aikana 1800-luvun alun Suomessa
Kaisa Kyläkoski: Rikollisuus ja sen julkisuus 1700-luvun jälkipuoliskon Ruotsissa
Merja Uotila: Varkausrikokset esimodernissa maalaisyhteisössä. Eli miten Hollolan pitäjässä tutkittiin murtovarkauksia 1800-luvun alkupuolella
15.30 Seminaarin päätös
