Jyväskylän yliopiston luontoillassa asiantuntijoina ovat:
- Hanna Keljo, puutarhaluonto
- Heikki Helle, linnut
- Jari Haimi, hyönteiset, maaperä
- Marko Haapakoski, nisäkkäät
Luontoillan juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä.
Luontoillassa palataan kuluneen kesän kohtaamisiin
Jyväskylän yliopiston luontoillassa tiistaina 8.9. keskustellaan kesästä 2026. Illan aikana kurkistetaan petojen, lintujen ja hyönteisten elämään sekä puutarhaluontoon. Millaisia mieleenjääneitä luontokohtaamisia kesä toi tullessaan? Miten kotipuutarhoissa voi edistää luonnon monimuotoisuutta? Asiantuntijoina yleisön kysymyksiin vastaavat Hanna Keljo, Marko Haapakoski, Jari Haimi ja Heikki Helle.
Uiko kesällä saukko vastaan?
Tapahtuman tiedot
Tapahtuma-aika
-
Tapahtumatyyppi
Tiedetapahtumat
Tapahtuman kieli
Suomi
Tapahtuman osoite
Seminaarinkatu 15
Jyväskylä 40014
Suomi
Tapahtuman järjestäjä
Viestintä ja yhteisöllisyys
Tapahtuman maksullisuus
Maksuton
Kaikille avoin luontoilta on Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä Tietoniekka-tilassa tiistaina 8.9. klo 16.00-17.30. Tilaisuudesta on myös suora verkkolähetys, jota voi seurata Jyväskylän yliopiston verkkosivulla sekä Ylen Avoimessa Areenassa. Tervetuloa mukaan!
Hanna Keljo
Hanna Keljo onpuutarha-asiantuntija ja koordinoi Jyväskylän yliopiston kasvitieteellisen puutarhan kokoelmatyötä ja viheralueilla tehtäviä töitä. Keljo on koulutukseltaan maisemantutkija (FM), maisemasuunnittelija ja puutarhuri.
Luontoillassa Keljo kertoo, miten kasvitieteellisessä puutarhassa toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita. Miten puutarha edistää niityillänsä, lahopuutarhoilla ja ötökkähotelleilla luonnon monimuotoisuutta? Illan aikana voi kuulla ja kysyä, millaisia oppeja historiallisesta puutarhasta voi ottaa omaan puutarhanhoitoon.
Hanna Keljo
Heikki Helle
Heikki Helle on biologi ja lintuharrastaja, joka työskentelee Luonnontieteellisessä keskusmuseossa museomestarina. Hän pitää järjestyksessä Luomuksen linnustonseurantamuotoja ja osallistuu rengastustoimiston töihin.
Vapaa-ajallaan Helle seuraa erityisen mielellään petolintuja ja rengastaa niitä ahkerasti keväisin. Kuluva petolintuvuosi on Keski-Suomessa ollut hyvin vaihteleva, koska monien lajien pesintää säätelevät myyräkannat ovat vaihdelleet voimakkaasti. Pesimälinnustoomme on vaikuttanut erityisesti myös ankara talvi. Se on verottanut etenkin monia pohjoisessa Euroopassa talvehtivien lajien pesimäkantoja.
Heikki Helle
Jari Haimi
Jari Haimi on selkärangattomien eläinten ja maaperän elämän asiantuntija. Haimi tuntee hyönteiset ja niiden elintavat. Syvällisimmin Haimi on tutkinut uransa aikana lieroja eli kastematoja ja niiden merkitystä. Emerituksen tehtäviin hiljattain siirtynyt Haimi on säännöllinen asiantuntija mediassa ja suuren yleisön tiedetapahtumissa.
Luontoillassa Haimilta voi kysyä myös siitä, miten ihminen toimillaan vaikuttaa maaperän hajottajatoimintaan. Miten vaikuttavat esimerkiksi mikromuovit?
Jari Haimi
Marko Haapakoski
Marko Haapakoski on ekologi sekä ekologian ja evoluutiobiologian dosentti. Hän työskentelee Ähtärin eläinpuiston intendenttinä ja puheenjohtajana Vieraile ja Välität ry:ssä, joka vastaa puistossa muun muassa eläinten hoidosta ja lajiensuojelusta. Haapakoski on työskennellyt aikaisemmin tutkimuskoordinaattorina Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla.
Luontoillassa Haapakoskelta voi kysyä laaja-alaisesti nisäkkäistä, jotka hän tuntee pienimmistä isoimpiin. Miten metsämyyrät, karhut ja sudet käyttäytyvät? Mikä niiden tilanteessa luonnossa on nyt erittäin ajankohtaista?
Marko Haapakoski, kuva: Voitto Haapakoski
