Miten inkluusio ja poissulkeminen rakentuvat arjen akateemisissa ympäristöissä? Korkeakoulutuksen yhdenvertaisuutta edistävät aloitteet keskittyvät usein politiikkoihin tai yksilöiden asenteisiin, ja vähemmälle huomiolle jää se, miten eri tekijöiden dynamiikka syntyy kielen, institutionaalisten käytäntöjen ja konkreettisten oppimisympäristöjen vuorovaikutuksessa.
Tässä työpajassa esitellään tutkimukseen perustuva viitekehys, jossa inkluusio ymmärretään diskursiivisten käytäntöjen, vuorovaikutusdynaamisten prosessien ja institutionaalisten tilojen keskinäisen vuorovaikutuksen tuloksena. Lähestymistapa pohjautuu relationaalisiin tilateorioihin (Lefebvre, 1991; Massey, 2005), performatiivisuuteen (Butler, 1990) sekä koulutuksen eriarvoisuutta tarkasteleviin kriittisen diskurssintutkimuksen lähestymistapoihin (Fairclough, 2013). Lisäksi hyödynnetään tutkimus LHBTQ+-opiskelijoiden kokemuksista koulutusympäristöissä, mikä tuo esiin, kuinka poissulkeminen jakautuu arjen ympäristöihin ja kietoutuu rutiininomaisiin vuorovaikutustilanteisiin (esim. Kosciw ym., 2020).
Ennalta määriteltyjen ratkaisujen tarjoamisen sijaan työpaja luo yhteisöllisen diagnostisen tilan suunnittelulle. Osallistujat työskentelevät konkreettisten skenaarioiden parissa tunnistaakseen diskursiivisia rakenteita (esim. normalisointi, lieventäminen, episteeminen positiointi), kartoittaakseen “riskialueita” eri akateemisissa konteksteissa sekä tarkastellakseen niiden yhteyksiä tilallisiin ja vuorovaikutuksellisiin ehtoihin. Tämän analyysin pohjalta osallistujat kehittävät toimintaehdotuksia kolmella tasolla: mikro- (kielenkäyttö), meso- (vuorovaikutuksen muotoilu) ja makro- (institutionaaliset käytännöt).
Työpaja on erityisen relevantti opettajankoulutuksessa, opetussuunnitelmatyössä ja yhdenvertaisuustyössä toimiville. Sen tavoitteena on tukea osallistujia siirtymään abstrakteista inkluusiositoumuksista kohti analyyttisesti perusteltuja ja kontekstisensitiivisiä käytäntöjä, jotka edistävät paitsi “turvallisia” myös “rohkeita” tiloja, joissa kriittinen dialogi ja moninaiset identiteetit voivat tulla merkityksellisesti kohdatuksi (Arao & Clemens, 2013).
Tilaisuus on englanninkielinen.
Lähteet
Arao, B. & Clemens, K. (2013). From safe spaces to brave spaces: A new way to frame dialogue around diversity and social justice. In Landreman, Lisa M. (ed). The Art of Effective Facilitation Reflections from Social Justice Educators. Routledge. DOI: https://doi.org/10.4324/9781003447580.
Butler, J. (1990[2007]). Gender Trouble: Feminism and the Subversion of Identity. Routledge.
Fairclough, N. (2013). Critical Discourse Analysis: The Critical Study of Language. Routledge. DOI: https://doi.org/10.4324/9781315834368.
Kosciw, Joseph G.; Clark, Caitlin M.; Truong, Nhan L. & Zongrone, Adrian D. (2020). The 2019 National School Climate Survey: The Experiences of Lesbian, Gay, Bisexual, Transgender, and Queer Youth in Our Nation's Schools. New York: GLSEN. URL: https://files.eric.ed.gov/fulltext/ED608534.pdf.
Lefebvre, H. (2014). The People, Place and Space Reader. Routledge.
