Vuoden 2026 tiedehelmet esitellään Nobel-illassa

Jyväskylän yliopiston Nobel-tiedeillassa esitellään fysiikan, kemian, lääketieteen, kirjallisuuden ja taloustieteen vuoden 2026 palkitut aiheet. Asiantuntijoina tänä vuonna ovat Janne Ihalainen, Kai Loo, Petri Pihko, Riikka Simpura ja Kari Heimonen Jyväskylän yliopistosta.

Seuraa verkkolähetystä

Event information

Tapahtuma-aika

8.12.2026 16:00 - 8.12.2026 17:30

Tapahtumatyyppi

Tiedetapahtumat

Event language

Suomi

Tapahtuman esteettömyys ja saavutettavuus

Tapahtumaan on esteetön pääsy

Tapahtuman järjestäjä

Viestintä ja yhteisöllisyys

Tapahtuman maksullisuus

Maksuton

Show location on map

Event location category

Seminaarinmäki

Verkkotapahtuma

Tietoniekka, Lähde-kirjasto (1. kerros)

Nobel-palkinnot sähköistävät tieteen maailmaa syksyn tullen joka vuosi. Jyväskylän yliopiston perinteisiin kuuluu tilaisuus, jossa yliopiston asiantuntijat esittelevät vuoden palkitut tiedeaiheet. He kertovat, millaista merkitystä palkitulla tutkimuslöydöllä tai saavutuksella on ollut tieteen kentällä – ja miten työ näkyy jokapäiväisessä elämässämme. Illan juontaa tiedetoimittaja Mari Heikkilä.

Tilaisuuden päätteeksi illan yleisölle on kahvitarjoilu. Tervetuloa kuulemaan ja nauttimaan tieteen saavutuksista ja tulevista näkymistä!

Illan aiheet ja esittelijät

Lääketieteen palkinto Karl Deisserothille, Peter Hegemannille ja Georg Nagelille | valoherkät ionikanavat ja optogenetiikka: solujen ohjaaminen valolla

Esittelijä: nanotieteiden professori Janne Ihalainen
Fysiikan palkinto Francis Halzenille | IceCube-neutriino-observatorion kehittäminen ja suurienergisten avaruusperäisten neutriinojen löytäminen

Esittelijä: akatemiatutkija Kai Loo
Kemian palkinto Henri B. Kaganille ja Kenso Soaille | molekyylien peilikuvamuodot ja valikoituminen luonnon reaktioissa

Esittelijä: kemian professori Petri Pihko
Kirjallisuuden palkinto: Anne Carson ja teokset

Esittelijä: väitöskirjatutkija Riikka Simpura
Taloustieteen palkinto: Robert E. Hallille ja Michael Woodfordille | uudistetut talousmallit vakautuspoliikan tukena

Esittelijä: taloustieteen professori Kari Heimonen

Nobel-ilta järjestetään Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteessä Tietoniekka-tilassa tiistaina 8.12. klo 16.00-17.30. Tilaisuutta voit seurata myös suorassa verkkolähetyksessä Jyväskylän yliopiston verkkosivuilla sekä Yle Areenassa.

Seuraa suoraa verkkolähetystä yliopiston verkkosivuilla.

Lähetä kysymyksiä asiantuntijoille, niihin vastataan illan aikana.

Illan aiheet ja asiantuntijat

Lääketiede: Hermosolujen ”valokytkin”

Karl Deisseroth, Peter Hegemann ja Georg Nagel palkittiin löydöksistä, jotka liittyvät solujen valoherkkiin ionikanaviin ja optogenetiikkaan. Heidän työnsä ansiosta hermosolujen toimintoja voidaan ohjata valon, ”valokytkimen”, avulla. Työ mullisti aivotutkimuksen menetelmät. Kun yksittäistä hermosolua tai hermoverkkoja voidaan ohjata tarkasti proteiinin ionikanavaan kohdistetulla valolla, saadaan selville aivotutkimuksen kannalta tärkeää tietoa hermoverkkojen toiminnan syy-seuraus -suhteista.

Janne Ihalainen työskentelee nanotieteiden professorina bio- ja ympäristöntieteiden laitoksella ja Nanotiedekeskuksessa Jyväskylän yliopistossa. Ihalainen on erikoistunut valokemiaan. Hän tutkii, miten bakteerien sisältämät proteiinit käsittelevät valoa ja kuinka valo saa aikaan muun muassa fotosynteesin ensireaktiot.

Fysiikka: Jään avulla tietoa neutriinoista

Fysiikan Nobel-palkinnon voitti Francis Halzen ratkaisevista panoksista IceCube -neutriino-observatorioon ja korkeaenergisten astrofysikaalisten neutriinojen löytämisestä. Halzen käsitti, että Etelämantereen jäätä voidaan käyttää korkeaenergisten, kaukaa aurinkokuntamme ulkopuolelta saapuvien, neutriinojen havaitsemiseen. Nämä neutriinot kantavat mukanaan tietoa siitä ympäristöstä, jossa ovat syntyneet. Halzenin visio johti lopulta kuutiokilometrin suuruisen IceCube -ilmaisimen toteutumiseen.

Kai Krister Loo työskentelee akatemiatutkijana Jyväskylän yliopisto fysiikan laitoksella. Hänen tutkimuksensa liittyy neutriinojen ominaisuuksien kokeelliseen mittaamiseen. Tutkimuksen keskiössä on erityisesti niin kutsuttu nestetuikemenetelmä, siihen liittyvä kehitystyö sekä sen soveltaminen.

Taloustiede: Uudistetut talousmallit

Taloustieteen Nobeliksi kutsuttu, Ruotsin keskuspankin jakama taloustieteen palkinto myönnettiin tänä vuonna Robert E. Hallille ja Michael Woodfordille. Heidän tutkimuksensa perusteella on uudistettu talousmalleja niin, että niitä voidaan käyttää vakautuspolitiikan tukena. Tutkimus auttaa ymmärtämään, miten korkopäätökset, inflaatio, kulutus ja investoinnit vaikuttavat toisiinsa. Sen perusteella nykyiset keskuspankit tekevät monia keskeisiä talouspoliittisia päätöksiä.

Kari Heimonen työskentelee taloustieteen professorina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän tutkii makrotalouden eli yleisen taloustilanteen ja rahoitusmarkkinoiden välistä yhteyttä. Heimonen myös johtaa kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita ja makrotaloutta tutkivaa tutkimusryhmää, joka etsii vastauksia poliitikan ja päätöksenteon kannalta keskeisiin kysymyksiin.

Kemia: Pieni, mutta vahvistuva ero

Henri B. Kagan ja Kenso Soai palkittiin tutkimuksista, jotka selittävät, miten molekyylien maailmassa pieni ero alkutilanteessa johtaa isoon eroon lopputuloksessa. He osoittivat, miten kemiallinen reaktio alkaa suosia toista molekyylin kahdesta peilikuvasta yhä enemmän ja enemmän, kun koetta toistetaan. Palkinto tuli ”epälineaaristen vaikutusten ja autokatalyysin löytämisestä asymmetrisessä orgaanisessa synteesissä”. Tutkimukset auttavat etenkin lääkekemiassa oikeanlaisen molekyylin valmistamisessa.

Petri Pihko työskentelee kemian professorina Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella ja Nanotiedekeskuksessa. Hän on orgaanisen synteesikemian asiantuntija ja tutkii synteesimenetelmiä, molekyylisuunnittelua ja reaktiomekanismeja.

Kirjallisuus: Kirjallisuuden uudistaja

Kanadalainen kirjailija ja runoilija Anne Carson sai palkinnon rohkeaksi ja omaperäiseksi arvioidusta tuotannostaan, joka yhdistää antiikin klassisen perinteen ja nykykirjallisuuden lajeja uusilla tavoilla. Carson tunnetaan erityisesti runouden, esseistiikan ja kääntämisen yhdistämisestä.

Riikka Simpura on runoilija ja väitöskirjatutkija musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Väitöstutkimuksessaan hän tarkastelee koodirunoa (code poem) lajiteorian ja monikielisyyden viitekehyksissä.