Alumniesittelyssä Samuli Hietala

Samuli Hietala on kotoisin Oulusta. Lukiossa häntä kiinnostivat erityisesti yhteiskuntaoppi, psykologia ja historia, mutta psykologia tuntui lopulta liian yksilökeskeiseltä. – Olin enemmän kiinnostunut siitä, miten ihmiset toimivat osana yhteiskuntaa, erilaisissa rooleissa ja ryhmissä, hän kertoo.

Käännekohta löytyi lukion yhteiskuntatieteiden opintokokonaisuudesta, jossa tutustuttiin sosiologiaan. – Siellä käsiteltiin juuri sitä, mitä olin kaivannut: miten sosiaaliset normit ja roolit vaikuttavat ihmisten toimintaan.

Yllätyksellinen opiskelupaikka ja rakkaus Jyväskylään

Vaikka Samuli oli alun perin suunnitellut pitävänsä välivuoden lukion jälkeen, hän päätti osallistua valintakokeeseen. Paikan saaminen Jyväskylän yliopistosta tuli yllätyksenä.

– Olin ihan shokissa – pääsin sisään ikään kuin vahingossa, hän nauraa.

Jyväskylä ei ollut entuudestaan tuttu kaupunki, mutta siitä tuli nopeasti koti. – Ihastuin kaupunkiin välittömästi. Jyväskylä on todellinen opiskelijakaupunki: kulttuuripalvelut ja liikuntamahdollisuudet ovat erinomaiset. Opiskelijaelämä tuli tutuksi myös yöelämää myöten, Samuli muistelee viitaten muun muassa yökerhoihin Rumaan ja Freetimeen.

Opintojen aikana Samuli yhdisti sosiologiaan laajasti muita aineita: liikunnan yhteiskuntatieteitä, markkinointia, valtio-oppia ja liiketoiminnan perusteita. Pitkään hän ajatteli suuntaavansa uransa liikunnan pariin. - En oikein tiennyt, mitä voisin sosiologian tutkinnolla tehdä.

Ajatus pääaineen vaihtamisesta kävi mielessä useaan otteeseen, mutta sitkeästi Samuli päätti pysyä sosiologian parissa. Hänen työuransa käynnistyi Opetushallituksen harjoittelun kautta ja jatkui Kelalla. Viranomaisura ei kuitenkaan tuntunut omalta. 

 "Huomasin, että vahvuuteni on kohtaavassa työssä ihmisten kanssa".

Kolmas sektori ja merkityksellinen työ nuorten parissa

Samuli siirtyi kolmannelle sektorille, jossa hän työskenteli pitkään poikien ja nuorten miesten hyvinvoinnin parissa. Väestöliiton Poikien puhelimessa hän ehti käydä viiden vuoden aikana yli 10 000 keskustelua.

"Vasta työskennellessäni mielenterveyden parissa ymmärsin, miten vahvan pohjan opinnot olivat antaneet. Sosiologinen näkökulma toi työhön aivan uusia ulottuvuuksia".

Hän toimi myös Nyyti ry:n MiehenTila -hankkeen hankepäällikkönä. Hankkeessa tuettiin korkeakouluissa opiskelevien nuorten miesten mielenterveyttä vertaisryhmien ja yksilöohjauksen keinoin. Tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen tukea, edistää miesten välistä tunteista puhumista ja antaa tilaa tulla kuulluksi, Samuli kertoo.

"Siinä tehtävässä sosiologinen ymmärrys oli täyttä valuttaa".

Miesnäkökulma mielenterveystyössä

Työssään Samuli on perehtynyt erityisesti sukupuolisensitiiviseen lähestymistapaan. Häntä kiinnostaa, miten miehiin kohdistuvat odotukset muovaavat käyttäytymistä ja hyvinvointia. Suurin osa julkaisin puolen mielenterveyspalvelujen käyttäjistä on naisia.  – On tärkeää tarkastella, millaisia malleja miehille opetetaan ja miten niitä olisi mahdollista purkaa. Näillä odotuksilla on suuri vaikutus sekä yksilön elämään että mielenterveyteen.

Samuli nostaa esiin myös samaistuttavuuden merkityksen: monelle nuorelle miehelle on tärkeää päästä puhumaan  toiselle miehelle. – Kyse on vertaisuudesta, joka vahvistaa miesten välisiä suhteita ja auttaa purkamaan miehille yhteisiä haasteita, kuten haavoittuvuuden näyttämistä.

Julkiselle sektorille ja tutkimuksen pariin

Sittemmin Samuli on siirtynyt julkiselle sektorille Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiiriin, jossa häntä motivoi erityisesti miesnäkökulman vahvistaminen mielenterveyspalveluissa. 

Samuli on kirjoittanut ammattilaisille suunnatun oppaan miesten kohtaamiseen mielenterveyspalveluissa, ja aikoo jatkossa jatkaa käytännön työn ohella aiheen tutkimuksen parissa. Ensimmäinen artikkeli tulee syksyllä. Oman osaamisensa kehittämiseksi hän on on suorittanut sosiaalityön maisteriopinnot JYU:n Kokkolan yksikössä.

Opiskelijoille Samuli antaa selkeän neuvon: – Kannattaa pitää kiinni niistä aiheista, jotka itseä aidosti kiinnostavat. Ennemmin tai myöhemmin ne vievät merkityksellisiin työtehtäviin. 

"Innostus oppimiseen on voimavara, jota kannattaa seurata".