Pääsin opiskelemaan musiikkitiedettä ilman musiikillista taustaa
Matkani musiikkitieteen pariin Jyväskylän yliopistossa ei ollut suora: lukion jälkeen pidin välivuosia, kokeilin eri pääsykokeita ja työskentelin niin Mallorcalla, kansainvälisen datakeskuksen vastaanotolla kuin kotikaupungin pätkätöissä. Puolivahingossa suuntasin musiikkitieteen pääsykokeisiin – ja se osui oikeaan. Valituksi tuleminen oli tajunnanräjäyttävä kokemus, ja nyt seison täällä melkein valmiina musiikin ammattilaisena taskussani vahva työkalupakki kauppatieteen opinnoista.
Valmistuin lukiosta vuonna 2017 asenteella, että sitten armeijan ja muiden kiireiden jälkeen ehtii lukea pääsykokeisiin ja päästä sisään kiinnostavaan opiskelupaikkaan. Minua ei myöskään opiskelu ihan hirveästi kiinnostanut lukiossa. Oli huojentavaa kuulla opolta, että ei niillä lukion papereilla ole niin väliä, kun pääsykokeisiin joutuu kuitenkin pänttäämään uudestaan. Tärkeintä on, että pääsee läpi ylioppilaskokeista.
Opin välivuosien aikana omat vahvuuteni työntekijänä ja ihmisenä
Kaksi vuotta myöhemmin luin pelonsekaisin tuntein silloisia opiskelupaikan valintakriteerejä: ylioppilaspapereilla pääsee sisään 60-80% hakijoista. Tilanne johti useampaan välivuoteen, joista moni päättyi kesän loputtua pettymykseen. Jälleen piti laatia uusi toimintasuunnitelma tulevaa vuotta varten.
Nyt yliopistosta valmistumisen kynnyksellä voin sanoa, että jokainen näistä “tuskaisista” vuosista kannatti. En oppinut ainoastaan arvokkaita elämänohjeita lukuisista työpaikoista, vaan myös omat vahvuuteni ihmisenä ja työntekijänä.
Tajusin, ettei mikään elämässä mene hukkaan
Päädyin Mallorcan saarelta, kansainvälisen datakeskuksen vastaanotolta ja kotikaupungin pätkätöistä lopulta Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan musiikkitiedettä vuonna 2021. Tännekin päädyin puolivahingossa.
Ilman mitään musiikillista taustaa, seison nyt puolivalmiina musiikin ammattilaisena.
Opiskelin aluksi puoli vuotta sosiaalityön ja englannin kielen opettajan pääsykokeisiin, ja kun yhteishaku alkoi, hain näihin koulutusohjelmiin. Yhteishaun aikana löysin myös musiikkitieteen koulutusohjelman, josta en ollut aiemmin kuullut, ja kiinnostuin siitä heti. Musiikillista taustaa minulla ei ollut juuri muuta kuin vapaa-ajalla harrastamani “musanörtteily” ja “musaskenettäminen”, mutta siitä huolimatta päätin hakea opiskelemaan myös musiikkitiedettä.
Kun pääsykokeiden tulokset tulivat, huomasin, että olin jäänyt vain hilkulla ulos sosiaalityön ja englannin kielen opettajan hauista, mutta musiikkitiede nappasi. Valituksi tuleminen oli tajunnanräjäyttävä kokemus. En koskaan unohda sitä hetkeä, kun avasin sähköpostin ja näin viestin valinnasta.
Ilman mitään musiikillista taustaa, seison nyt puolivalmiina musiikin ammattilaisena taskussa vahva työkalupakki kauppatieteen opinnoista, joita minun oli mahdollista opiskella vapaan sivuaineoikeuden myötä.
Jaa tämä artikkeli
