Luonnontieteelliset kokoelmat

Kokoelmat säilyttävät otoksia luonnon monimuotoisuudesta ja palvelevat tutkijoita, opiskelijoita ja muita kiinnostuneita.

Kokoelmien merkitys

Kokoelmat ovat luonnon muisti ja arvokas tutkimusinfrastruktuuri. Kokoelmia käytetään tutkimuksessa, opetuksessa, valistuksessa ja näyttelyissä.

Luonnontieteelliset kokoelmat toimivat muistina, arkistona ja vertailumateriaalina luonnossa tapahtuvista muutoksista. Kokoelmat palvelevat aineistoina tutkimuksessa, opetuksessa ja valistustoiminnassa. Pitkältä ajalta kertyneestä aineistosta voidaan tarkastella esimerkiksi levinneisyyksien ja runsauksien muutoksia, varsinkin useiden museoiden ja muiden tutkimuslaitosten aineistoja yhdistämällä. Saman lajin lukuisista näytteistä voidaan tarkastella lajinsisäistä vaihtelua, joka on yksi evoluution perusmekanismi.

Kokoelmat säilyttävät otoksia luonnon monimuotoisuudesta.

Monipuoliset kokoelmat

Tiedemuseon luonnontieteellisissä kokoelmissa on yli 320 000 näytettä. Näistä valtaosa on kotimaista aineistoa, mutta jonkin verran on myös ulkomailta kerättyjä näytteitä. 

Pieniä ja isoja eläimiä – perhosia ja kovakuoriaisia, lintuja ja nisäkkäitä. Kasveja, sieniä ja sammalia. Kokoelmissa on yli 320 000 näytettä luonnon monimuotoisuudesta.
200 000
hyönteistä (erityisesti perhosia ja kovakuoriaisia)
68 000
putkilokasvia
16 000
sammalta

Kokoelmalainat ja kokoelmiin liittyvä tutkimus

Museon kokoelmanäytteitä lainataan lähinnä tieteelliseen tutkimukseen.

Jyväskylän yliopiston Tiedemuseon kansainvälinen kokoelmakoodi on JYV. Osa Tiedemuseon kokoelmatiedoista löytyy avoimista tietokannoista, ja kokoelmien digitointia edistetään koko ajan. Tarkemman tiedon saamiseksi esimerkiksi tietyn lajin näytteistä, tai jos haluat tutkia kokelmaa tai lainata näytteitä, ota yhteyttä ensisijaisesti museoamanuenssiin.

Avoimet tietokannat

Suomen Lajitietokeskuksen Laji.fi -portaali kokoaa lajitietoa eri lähteistä. Lajitietokeskuksen strategia vuosille 2025–2030 asettaa suuntaviivat lajitiedon hallinnan, tuottamisen ja käytön kehittämiselle Suomessa https://info.laji.fi/etusivu/lajitietokeskus/lajitietokeskuksen-strategia-2025-2030/. Tiedemuseon aineistoja voi hakea tietokannasta rajaamalla haun Jyväskylän yliopiston aineistoihin. Kasvitieteellisiä näytteitä ja hyönteisiä on tallennettu myös suoraan kansainväliseen GBIF-portaaliin. Portaalista voi hakea Jyväskylän yliopiston Tiedemuseon aineistoja dataset tai publisher -haulla.

Jyväskylän yliopiston tiedemuseo on mukana Suomen Akatemian tukemassa konsortiossa, jossa digitoidaan luonnontieteellisiä kokoelmia. Laadukasta luontotietoa tulee sen myötä lisää tieteen, päätöksentekijöiden ja kansalaisten saataville.

Näin toimitat näytteen tai kokoelmalahjoituksen museolle

Museon henkilökunta ei aktiivisesti kerää näytteitä kokoelmiin. Näytteet karttuvat erityisesti tutkijoiden ja harrastajien tekeminä lahjoituksina, ja vuosittain museolle tulee runsaasti uusia näytteitä.

Museo vastaanottaa eri lajiryhmistä näytteitä ja kokoelmia oman harkintansa mukaan, perustuen näytteen tieteelliseen ja valistukselliseen arvoon. Rajallisten tilojen puitteissa ei esimerkiksi voida vastaanottaa runsaasti yleisiä, suurikokoisia lintuja tai nisäkkäitä. Näytteen toimittamisesta tai isomman aineiston lahjoittamisesta kannattaa aina ottaa etukäteen yhteyttä museoamanuenssiin.

Museolle voi lahjoittaa yksittäisten lajien lisäksi myös laajempia kokoelmia, mikäli niissä on riittävät löytö- tai keräystiedot.

Lisätietoa

Yhteystiedot

Katso myös