Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kandidaatti- ja maisteriohjelma, kasvatustieteen kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v), kevät 2027

Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksessa valitaan aineopintojen alussa opiskeltavaksi aineeksi joko kasvatustiede tai aikuiskasvatustiede. Kandidaatin tutkinto on mitoitettu niin, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Maisterintutkinnon voi suorittaa kahdessa vuodessa.

Kasvatustieteen koulutuksessa perehdytään kasvatustieteeseen tieteenalana, jonka peruskysymyksenä on, miten ihmisen kasvua, kehitystä ja oppimista voitaisiin ohjata ja tukea. Tällöin pohditaan, mikä on kasvatuksen ja siihen sisältyvän koulutuksen ja opetuksen suhde edellä mainittuihin ilmiöihin.

Aikuiskasvatustieteen koulutuksessa opiskelija perehtyy aikuiskasvatustieteeseen osana kasvatustieteiden kenttää. Aikuiskasvatustieteen lähtökohtana on aikuisten kasvuun, kehitykseen, oppimiseen ja identiteetin rakentamiseen sekä niiden tukemiseen liittyvät sisällöt niin yksilöllisellä, yhteisöllisellä kuin yhteiskunnallisellakin tasolla. Tarkastelun keskiössä ovat aikuisten elämänalueet kuten työ, koulutus ja yhteiskunnallisilla foorumeilla tapahtuva aktiivinen kansalaistoiminta.

Opiskelija tekee itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) opintojen alettua nimetyn HOPS-ohjaajan avustamana. Vähimmillään HOPS on suunnitelma siitä, mitä opintojaksoja tutkintoosi kuuluu ja milloin suoritat ne. Syventävien opintojen alussa tehdään maisteri-HOPS.

Kasvatustieteen perusopinnot 25 op

Kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen aineopinnot 40 op

• Sisältöopinnot 20 op
• Tutkimusmenetelmäopinnot 10 op
• Tutkielmaopinnot 10 op

Muut yhteiset opinnot 24 op

• Yleisopinnot 14 op
• Viestintä- ja kieliopinnot 10 op

Vapaasti valittavat opinnot 91 op

Vapaasti valittaviin opintoihin tulee sisältyä JY:n tai muiden yliopistojen tiedekuntien vahvistamista opintokokonaisuuksista opintoja seuraavasti:

• opiskelijan oman kiinnostuksen mukaan kaksi vähintään 25 op:n laajuista opintokokonaisuutta,
• loput opinnot voivat olla joko opintokokonaisuuksia, moduuleja tai yksittäisiä opintojaksoja

Kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen syventävät opinnot 85 op

• Sisältöopinnot 25 op
• Harjoittelu 10 op
• Tutkimusmenetelmäopinnot 10 op
• Tutkielmaopinnot 40 op

Muut yhteiset opinnot 5 op

Vapaasti valittavat opinnot 30 op

Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksessa opiskelevat voivat syventävien opintojen vaiheessa hakea aikuiskouluttajan pedagogisiin opintoihin (35 op) ja saada opinnot suoritettuaan opettajakelpoisuuden pedagogisten opintojen osalta.

Kandidaatintutkielma on alempaa tutkintoa varten kirjoitettava opinnäytetyö, jonka aikana pääset kokeilemaan koulutuksessa tähän mennessä oppimiasi oppisisältöjä ja metodista tietämystäsi, keskustelemaan kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen kysymyksistä sekä kehittämään omia tutkimuksen tekemisen taitojasi.

Syventävien opintojen tutkielman (Pro gradu -tutkielman) tavoitteena on kehittää kykyä itsenäiseen tieteelliseen tiedonhakuun, olemassa olevan tiedon erittelyyn ja kriittiseen arviointiin sekä itsenäiseen tiedon tuottamiseen ja soveltamiseen. Tutkielma on osoitus opiskelijan kyvystä tieteelliseen ajatteluun, tutkittavan ilmiön problematisointiin, analysointiin ja raportointiin.

Voit rakentaa omannäköisesi tutkinnon opiskelemalla vapaasti valittavia opintoja mielenkiintosi mukaan ja näin suunnata tutkintosi vastaamaan haaveilemiasi työtehtäviä. Työharjoittelun myötä pääset tutustumaan itseäsi kiinnostaviin työtehtäviin jo opintojen aikana jollakin kasvatuksen ja koulutuksen osa-alueella, esimerkiksi tutkimus-, koulutus-, suunnittelu- tai hallintotehtävissä. Koulutuksen aikana on mahdollista hakeutua aikuiskouluttajan pedagogisiin opintoihin, jotka suuntautuvat aikuiskoulutuksen tehtäviin ja antavat opettajakelpoisuuden pedagogisten opintojen osalta. Vahva suuntautuminen kansainvälisyyteen tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkomailla opiskeluun. Valmistumisen jälkeen on mahdollisuus hakeutua myös kansainvälisiin asiantuntijatehtäviin. Opiskelu on aikataulullisesti joustavaa ja suoritustavat monimuotoisia. 

Jyväskylän yliopistosta valmistuneet kasvatustieteilijät työllistyvät hyvin. Valmistuneet ovat sijoittuneet eri aloille opintojen suuntauksen mukaan esimerkiksi yrityksiin (myös itse perustetut) ja erilaisiin järjestöihin, elinkeinoelämän ja julkishallinnon tehtäviin, sosiaalialan kehittämis- ja asiantuntijatehtäviin, valtion ja kunnan palvelukseen tai yliopistoihin, korkeakouluihin ja muihin tutkimus- ja oppilaitoksiin. Tyypillisiä ammattinimikkeitä ovat muun muassa tutkimus-, koulutus-, projektipäällikkö, koulutussuunnittelija, henkilöstökonsultti, koordinaattori, tutkija, tutkimusassistentti, kasvatusaineiden opettaja, yliopistonlehtori ja kouluttaja. 

Kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen maisterivaiheen opinnoissa on mahdollista hakea soveltuvuuskokeen kautta opettajan pedagogisiin opintoihin, jotka suuntautuvat aikuiskoulutuksen tehtäviin. Yhden lukuvuoden kestävät opinnot antavat opettajakelpoisuuden pedagogisten opintojen osalta (A 794/2004, §19) ja vaativat läsnäoloa lähijaksojen aikana.

Maisteriopinnoissa osa opinnoista toteutetaan englanniksi. Kursseille osallistuu kansainvälisiä opiskelijoita tiedekunnan kansainvälisistä maisteriohjelmista. Opiskelijan on mahdollista suorittaa osa opinnoista ulkomailla hakeutumalla kansainväliseen opiskelijavaihtoon. Yliopistossa vierailee lisäksi vuosittain suuri joukko nimekkäitä ulkomaisia asiantuntijoita, joiden vierailuluennot ovat usein avoimia kaikille opiskelijoille. Työelämässäkin tarvittavia kieli- ja kansainvälistymisvalmiuksia on mahdollista kehittää myös omalla kampuksella.  

• Op­pi­mi­nen, op­pi­mi­sen vai­keu­det ja nii­hin vai­kut­tavat te­ki­jät
• Kou­lu­tus, ope­tus ja in­ter­ven­tiota
• Työs­sä op­pi­mi­nen ja hy­vin­voin­ti
• Lap­suus ja per­he
• Vuo­ro­vai­kut­tei­set ja tek­no­lo­gi­set op­pi­mi­sym­pä­ris­töt

Opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua tohtorikoulutukseen kasvatustieteen maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen.