Psykologian kandidaatti- ja maisteriohjelma, psykologian kandidaatti ja maisteri (3 v + 2,5 v), syksy 2026

Psykologian kandidaatin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijalla on perustiedot psykologian eri sisältöalueista ja ilmiöistä, jotka liittyvät kehityspsykologiaan, kliiniseen psykologiaan, neuropsykologiaan ja kognitiiviseen neurotieteeseen, persoonallisuuspsykologiaan sekä työ- ja organisaatiopsykologiaan. Opiskelija osaa näihin sisältöalueisiin liittyvät keskeiset käsitteet, teoriat sekä tieteellisen ajattelun ja tutkimuksen periaatteet.

Viestintä- ja kieliopinnot vahvistavat opiskelijan taitoa kommunikoida omalla tieteenalalla. Sivuaineopinnot laajentavat ja suuntaavat opiskelijan osaamista.

Psykologian maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijalla on syventävät tiedot psykologian eri sisältöalueista ja ilmiöistä, jotka voivat liittyä kehityspsykologiaan, kliiniseen psykologiaan, neuropsykologiaan ja kognitiiviseen neurotieteeseen, persoonallisuuspsykologiaan sekä työ- ja organisaatiopsykologiaan. Opiskelija osaa laaja-alaisesti näihin sisältöalueisiin liittyvät käsitteet, teoriat sekä tieteellisen ajattelun ja tutkimuksen periaatteet. Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa ja raportoida empiirisen tutkimuksen.

• Psykologian perusopinnot
• Psykologian aineopinnot
• Viestintä- ja kieliopinnot
• Tilastotieteen opinnot
• Yleisopinnot
• Vapaasti valittavat opinnot

• Psykologian syventävät opinnot
• Vapaasti valittavat opinnot

Kandidaatintutkielmassa opiskelija toteuttaa pienimuotoisen empiirisen tutkimuksen ja osaa sen jälkeen tutkimuksen teon ja raportoinnin keskeiset vaiheet. Tutkielmat liittyvät ohjaajien tutkimushankkeisiin tai muihin aiheisiin ja aineistoihin, jotka ohjaaja hyväksyy.

Pro gradu -tutkielma laaditaan psykologian laitoksen tutkimusalueilta (mm. kehityspsykologia, kliininen psykologia, neuropsykologia ja kognitiivinen neurotiede tai työ- ja organisaatiopsykologia). Opiskelija perehtyy aihetta koskevaan kirjallisuuteen, tutkimuksen teon eri vaiheisiin, hanketyöskentelyyn, tieteelliseen kirjoittamiseen ja keskusteluun.

Psykologian maisterin tutkinto antaa valmiudet toimia moninaisissa psykologista asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä. Psykologeiksi valmistuneet toimivat usein terveydenhuollon alueella mm. mielenterveystoimistoissa, kouluissa, perheneuvoloissa ja työvoimatoimistoissa. Merkittävästi laajeneva alue on kliininen neuropsykologia, jossa esimerkiksi oppimisvaikeuksien arviointi ja kuntoutus muodostavat kasvavan työsaran. Uusia haasteita ovat työ- ja organisaatioiden sekä inhimillisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvät tehtävät. Tutkimuksessa sekä tutkimustiedon välittämisessä käytännön sovelluksiksi psykologisella tietämyksellä on paljon annettavaa. Psykologi voi olla mukana esimerkiksi monitieteisessä tutkimusryhmässä kehittämässä uusia diagnostisia menetelmiä, hoitomuotoja tai työympäristöjä. Koulutus- ja opetustehtävät työllistävät myös psykologeja. 

Psykologian maisteritutkinnon suorittanut voi hakea oikeutta harjoittaa psykologin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä, ja vain laillistettu henkilö voi käyttää psykologin ammattinimikettä (laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä 559/1994). Psykologian maisterin tutkinto antaa valmiudet toimia moninaisissa psykologista asiantuntijuutta vaativissa tehtävissä. Opettajan pedagogiset opinnot voi liittää osaksi psykologian maisterin tutkintoa, jolloin saa myös psykologian opettajan pätevyyden. Pedagogisiin opintohin on erillinen haku.

Jyväskylän yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen hyvät mahdollisuudet kansainvälistymiseen. Psykologian opiskelija voi sisällyttää tutkintoonsa ulkomaisen opiskelu- ja/tai työharjoittelujakson tai osallistua laitoksen järjestämään vieraskieliseen opetukseen. Vieraskielisiä opintoja voi sisällyttää sekä kandidaatti- että maisteritutkintoihin. 

• Ai­vo­tut­ki­mus ja psy­ko­fy­sio­lo­gia
• Klii­ni­nen psy­ko­lo­gia ja psy­ko­te­ra­pia
• Mo­ti­vaatio, op­pi­mi­nen ja kas­vu­ym­pä­ris­töt
• Per­he­tut­ki­mus
• Työ- ja or­ga­ni­saa­tiop­sy­ko­lo­gia

Psykologian maisterin tutkinto antaa kelpoisuuden psykologian jatkokoulutusohjelmiin, joita ovat erikoispsykologikoulutus ja psykologian tohtorin tutkintoon johtava tutkijankoulutusohjelma. Erikoispsykologikoulutuksen aloja ovat kliininen terveyspsykologia, lapset ja nuoret, neuropsykologia, psykoterapia sekä työ- ja organisaatiopsykologia.