Sosiaalityön kandidaatti- ja maisteriohjelma (Kokkolan yliopistokeskus Chydenius), yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v), syksy 2026

Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa voi opiskella sosiaalityötä aikuisopiskelijoille sopivilla opiskelutavoilla Jyväskylän yliopiston sosiaalityön oppiaineen opetussuunnitelman mukaisesti. Opinnot johtavat yhteiskuntatieteen maisterin tutkintoon pääaineena sosiaalityö, tutkinnon myöntää Jyväskylän yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

Avoimen väylän hakukohteessa valitut opiskelijat tekevät opintojensa aluksi kandidaatin tutkinnon. Tutkintoon sisällytetään hakuun mennessä avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot ja opiskellaan loput tutkinnosta vielä puuttuvat opinnot.

Sosiaalityön syventävät opinnot / maisteriohjelman suoritettuasi tunnet sosiaalitieteiden ja sosiaalityön keskeiset käsitteet sekä tärkeimmät teoriat ja teoriaperinteet. Sinulla on laaja-alainen yhteiskuntatieteellinen osaaminen sosiaalityön rakenteelliseen sekä yksilö-, perhe ja yhteisölähtöiseen asiakas- ja asiantuntijatyöhön. Osaat tehdä suunnitelmallista sosiaalityötä asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi sekä kehittää sosiaalityön työmenetelmiä ja arvioida niiden vaikuttavuutta. Kykenet toimimaan vaativissa sosiaalityön ammatillisissa tehtävissä ja asiantuntijana monialaisissa yhteistyöverkostoissa. Sinulla on perusvalmiudet toimia organisaatioiden johtotehtävissä sekä projektien ja kehittämishankkeiden johtajana. Sinulla on myös tiedolliset ja taidolliset valmiudet yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön. Kykenet tutkimustiedon hankkimiseen, tuottamiseen ja soveltamiseen sekä kestävään ja tutkimuseettisesti vahvaan tieteelliseen päättelyyn ja argumentaatioon. Maisterintutkinto antaa valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin.

Opinto-oppaasta näet kandidaatin ja maisterin tutkinnon sisällöt sekä jokaisen opintojakson osaamistavoitteen. Opinto-oppaan löydät täältä.

Yhteiskuntatieteiden kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä. Tutkinto koostuu sosiaalityön opinnoista, viestintä- ja kieliopinnoista, yleisopinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto (120 op) sisältää syventävät opinnot (100 op) ja vapaasti valittavat opinnot (20 op). Vapaasti valittavat opinnot voivat olla mitä tahansa aikaisempaan tutkintoon liittämättömiä yliopisto-opintoja esim. avoimessa yliopistossa suoritetut sosiaalityön perus- ja aineopinnot.

Yliopistolain 40 §:ssä määritetään alemman korkeakoulututkinnon (kandi) tavoitteelliseksi suoritusajaksi 3 lukuvuotta ja ylemmän (maisteri) korkeakoulututkinnon tavoitteelliseksi suoritusajaksi 2 lukuvuotta. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa (kandidaatti ja maisteri) opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa (7 lukuvuotta).

Kandidaatintutkintoon kuuluu kirjallisuuteen perustuva kandidaatintutkielma. Jos sitä ei ole tehty avoimessa yliopistossa ennen hakua, tehdään se ensimmäisenä opiskeluvuonna. Seminaarissa ja kandidaatintutkielmassa kehitetään kriittistä ja analyyttistä ajattelua, tiedonhankinnan ja -tuottamisen taitoja, vastuunotto- ja päätöksentekokykyä, itsesäätely-, ongelmanratkaisu- ja esiintymistaitoja sekä rakentavan palautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoa sekä tutustutaan tutkimuseettisiin periaatteisiin.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkintoa varten opiskelija laatii maisterintutkielman. Maisterintutkielma on opiskelijan tärkein opinnäyte, jossa tulee esiin hänen tieteellinen kypsyytensä sekä taitonsa pukea ajatuksensa tekstiksi. Opiskelija pääsee osoittamaan taitonsa aiheen valinnassa, tehtävän asettelussa, tutkimusmenetelmien hallinnassa, oppineisuudessa, ajattelutavan kriittisyydessä ja johdonmukaisuudessa sekä tieteellisten menettelysääntöjen noudattamisessa. Tutkielmaa tehdessään opiskelija perehtyy itsenäisesti yhteiskunnan ilmiöihin, alansa teoreettisiin keskusteluihin, käyttää tieteellisiä menetelmiä sekä liittää yhteen teoriaa ja empiiristä aineistoa.

Maisterintutkielman tekoa ohjataan maisteriseminaareissa, joissa hyväksytään aihe ja tutkimussuunnitelma. Seminaarien aikana ja jälkeen ohjausta annetaan myös yksilöohjauksena.

Valmistuneet sijoittuvat erilaisiin sosiaalityön asiakaskohtaisen työn tehtäviin sosiaalipalveluihin, sairaaloihin, kouluihin sekä nuoriso-, päihde- ja vanhustenhuoltoon. Myös sosiaali- ja terveysalan hallinto, suunnittelu, tutkimus ja opetus ovat merkittäviä työllistäjiä. Yksi mahdollisuus on yliopistoura, koska sosiaalityön maisterintutkinto tuottaa jatkokoulutuskelpoisuuden. Yhteiskuntatieteellisen alan ylempänä yliopistotutkintona sosiaalityön koulutus mahdollistaa sijoittumisen muihinkin asiantuntijatehtäviin julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.

Kandidaatin tutkintoon sisältyvien sosiaalityön aineopintojen ja käytännön harjoittelun suorittaneella on sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015, 12 §) mukaan oikeus toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa enintään vuoden ajan ammattiin valmistuneen sosiaalityöntekijän johdon ja valvonnan alaisena.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto sosiaalityö pääaineena oikeuttaa hakemaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta (Valvira) oikeutta harjoittaa sosiaalityöntekijän ammattia laillistettuna ammattihenkilönä (Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015, 7§).

Kandidaatin ja maisterin tutkintoihin on mahdollista sisällyttää vaihto-opiskelu tai työssäoppimista ulkomailla. Lisätietoa vaihto-opintomahdollisuuksista löydät Jyväskylän yliopiston verkkosivulta.

Kokkolan yliopistokeskuksen sosiaalitieteiden yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen sekä valtakunnallisen sosiaalityön yliopistoverkoston (Sosnet) kanssa. Tärkeitä yhteistyöosapuolia ovat alueen julkiset sote-organisaatiot ja kansalaisjärjestöt sekä maakunnan osaamiskeskus SONet BOTNIA.

Sosiaalityön tutkimus ja opetus profiloituvat Kokkolan yliopistokeskuksessa sisällöllisesti ekososiaaliseen lähestymistapaan eli ihmisten hyvinvoinnin ja elinympäristön kokonaisvaltaiseen tarkasteluun kestävän siirtymän näkökulmasta. Yksikössä tehdään myös maahanmuuttotyön tutkimusta, jossa tarkastellaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevien maahanmuuttajien palveluiden toteutumista julkisella ja kolmannella sektorilla. Tutkimus keskittyy myös maahanmuuttajien mahdollisuuksiin luoda arjen kansalaisuuttaan erilaisissa toimintaympäristöissä erilaisina kuulumisen ja ulossulkemisen kokemuksina.

Yliopistokeskus Chydeniuksen sosiaalityön tutkimus- ja kehittämistoiminnan erityispiirteenä on sitoutuminen alueelliseen näkökulmaan. Olemme mukana luomassa sosiaali- terveydenhuollon pysyviä tutkimus- ja kehittämisrakenteita. Kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä painopisteitä ovat osallistumistutkimus sekä ekososiaalisen siirtymän. Lisäksi yksikkömme on aktiivinen aikuissosiaalityön, lastensuojelun, taloussosiaalityön ja maaseudun sosiaalityön tutkivassa kehittämisessä.

Yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto pääaineena sosiaalityö antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Maisteritutkinnon suorittaneiden on mahdollista suorittaa Sosnetin uusimuotoinen erikoissosiaalityöntekijän koulutus.