Taidehistorian ja taidekasvatuksen kandidaatti- ja maisteriohjelma, humanististen tieteiden kandidaatti ja filosofian maisteri (3 v + 2 v), syksy 2027

Perusopinnoissa opit hahmottamaan eri aikakausien pääpiirteitä ja edustajia, länsimaisen ja kotimaisen kuvataiteen keskeisiä teoksia sekä taiteen ja kulttuurin historiallisia yhteyksiä. Perehdyt taideinstituutioihin kuten museoihin ja teattereihin, ja opit myös taiteellisen toiminnan eri muodoista sekä taiteen roolista yksilöiden ja yhteisöjen elämässä.

Aineopinnoissa perehdyt tarkemmin kuvataiteen historiallisiin kehitysvaiheisiin ja nykysuuntauksiin sekä taiteentutkimuksen teorioihin ja menetelmiin. Samalla hahmotat taiteen ja esteettisen toiminnan erityispiirteet niin taiteen tekemisen kuin sen vastaanoton näkökulmasta. Pääset soveltamaan oppimaasi taide- ja kulttuurialan ajankohtaisiin käytäntöihin. Tieteellisen tutkimuksen tekemistä opit kun laadit kandidaatintutkielman. Opetustarjonta koostuu kattavista kaikille yhteisistä opintojaksoista sekä monipuolisista vapaavalintaisista kursseista, joihin sisältyy muun muassa opintomatkoja kotimaahan ja ulkomaille.

Maisterintutkinnossa opintosuuntasi opinnot muodostuvat maisterintutkielmasta ja muista syventävistä opinnoista, joihin sisältyy runsaasti valinnaisuutta. Maisterintutkielma on maisterin tutkinnon opinnäyte, laaja tieteellinen tutkielma. Tutkielman aiheen valitset yleensä itse, mutta tutkimuskohteen ja -ongelman määrittelystä ja rajauksesta keskustelet ohjaajan kanssa. Tukenasi on myös maisteriseminaari, jossa perehdyt laajan tieteellisen tutkielman suunnitteluun ja toteutukseen sekä opit tieteellistä viestintää ja argumentointia. Maisterintutkintovaiheessa voit suorittaa myös harjoittelun, joka tarkoittaa yleensä kolmen kuukauden työssäoppimisjaksoa opintoihin ja opiskeltavaan alaan liittyvissä työtehtävissä.

Kandidaatintutkinnon aikana opintosuunnaksi valitaan joko taidehistoria tai taidekasvatus. Valinnan teet viimeistään kandidaatinseminaariin osallistuessasi ja kandidaatintutkielmaa tehdessäsi eli toisena tai kolmantena opintovuonna. Lisäksi jo aineopintovaiheen alusta lähtien voit valinnaisten opintojen avulla suunnata tutkintoa juuri sinua kiinnostaviin osa-alueisiin ja teemoihin.

Opintojen alussa teet henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), joka päivittyy ja tarkentuu opintojen aikana. Opiskelusuunnitelma tehdään yleensä koko ensimmäisestä opiskeluvuodesta aina maisterivaiheeseen asti, mutta sen voi tehdä aluksi myös pelkästään kandidaattivaiheesta. Opiskelusuunnitelmasta keskustelet HOPS-ohjaajan sekä tarvittaessa myös koulutussuunnittelijan kanssa.

Kandidaatintutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

1. kandidaattiohjelman perus- ja aineopinnot sisältäen tutkielman
2. viestintä- ja kieliopinnot
3. yleisopinnot
4. valinnaiset opinnot, esim. toisen/toisten aineiden opintoja, viestintä- ja kieliopintoja ja/tai muita valinnaisia opintoja.

Kandidaatintutkinnon laajuus on vähintään 180 opintopistettä ja sen ohjeellinen suoritusaika on noin kolme vuotta.

Maisterintutkinto koostuu seuraavista opinnoista:

1. taidehistorian tai taidekasvatuksen syventävät opinnot sisältäen tutkielman
2. valinnaiset opinnot, esim. toisen/toisten aineiden opintoja, viestintä- ja kieliopintoja ja/tai muita valinnaisia opintoja.

Maisterintutkinnon laajuus on vähintään 120 opintopistettä ja sen ohjeellinen suoritusaika on noin kaksi vuotta.

Kandidaatintutkintoon kuuluvan kirjallisen opinnäytetyön nimi on kandidaatintutkielma. Laajuudeltaan tutkielma ja siihen liittyvä seminaari on 10 opintopistettä, joka vastaa noin seitsemää työviikkoa.

Kandidaatintutkielman aiheen valitset itse. Tutkielmaa varten rajaat tutkimusongelman, laadit tutkimussuunnitelman, keräät analysoitavaa aineistoa ja etsit tutkimuskirjallisuutta. Tutkielman laatimisen yhteydessä tutustut tutkimusprosessin eri vaiheisiin ja tutkimuseettisiin käytäntöihin. Kandidaatintutkielmaa esitellään kandidaatinseminaarissa, jonka myötä opit tieteellisen keskustelun ja kirjoittamisen periaatteita ja käytäntöjä. Ohjaaja on tukenasi tutkielman laatimisen eri vaiheissa.

Maisterintutkintoon kuuluu 30 opintopisteen laajuinen opinnäyte eli maisterintutkielma.

Maisterintutkielman aiheen valitset itse, tutkimuskohteen ja -ongelman määrittelystä ja rajauksesta keskustelet ohjaajan kanssa. Tutkielmaa varten laadit tutkimuskysymykset ja tutkimussuunnitelman, jonka perusteella työ toteutetaan. Keräät myös oman tutkimusaineistosi, jota analysoit ja tulkitset. Lopputuloksena on laaja, itsenäisesti laadittava tieteellinen tutkielma, joka osoittaa kykysi itsenäiseen tutkimukseen. Ohjaaja on toki tukenasi tutkielman laatimisen eri vaiheissa.

Maisterintutkielmaa laatiessasi opit tiedonhakua ja tiedon kriittistä arviointia. Opit myös tuottamaan uutta tietoa ja soveltamaan tietojasi käytännön esimerkkeihin. Perehdyt myös tutkimuseettisiin käytäntöihin ja tieteellisen kirjoittamisen periaatteisiin. Opit tieteellistä keskustelua ja argumentointia, kun esittelet maisteriseminaarissa tutkielmaan liittyvää tutkimussuunnitelmaa.

Taidehistorian ja taidekasvatuksen oppiaineisiin tehtyihin maisterintutkielmiin (pro gradu -tutkielmiin) pääset tutustumaan Jyväskylän yliopiston kirjaston verkkosivuilla.

Valmistuttuasi hallitset keskeisiä työelämässä tarvittavia tieto- ja viestintätekniikan taitoja, ongelmanratkaisutaitoja sekä monipuolisesti asiantuntijatehtävissä tarvittavia projektityön ja viestinnän taitoja. Koulutuksen myötä osaat toimia ja kehittää yhteistyötä monikielisissä ja -kulttuurisissa yhteisöissä. Osaat etsiä tietoa, käsitellä ja arvioida sitä kriittisesti sekä tuottaa uutta tietoa. Osaat myös käyttää eettistä harkintaa asiantuntijatehtävissä.

Taidehistoriasta ja taidekasvatuksesta maisteriksi valmistuneet sijoittuvat usein samankaltaisesti työelämään. Voit työllistyä kansallisiin ja kansainvälisiin suunnittelu-, hallinto-, johto- ja asiantuntijatehtäviin kulttuurin kentällä, esimerkiksi kulttuuri- ja taidehallinnossa, media- tai museo-alalla, organisaatioissa kuten korkeakouluissa, järjestöissä tai projekteissa. Monet työllistyvät tutkimus- ja koulutustehtäviin eri sektoreilla. Myös yrittäjän, kulttuurituottajan ja tutkijan tehtävät tarjoavat monipuolisia työllistymismahdollisuuksia.

Muistathan, että taidekasvatuksen tutkinto ei anna pätevyyttä toimia peruskoulun tai lukion kuvataideopettajana. Voit kuitenkin soveltaa oppimaasi esimerkiksi nuorisotyössä, sosiaalityössä sekä maahanmuuttajien ja vanhusten parissa tehtävissä työtehtävissä.

Opintojen aikana voit tutustua sinua kiinnostaviin työtehtäviin suorittamalla harjoittelun, joka tarkoittaa yleensä kolmen kuukauden työssäoppimisjaksoa.

Taidehistoriasta ja taidekasvatuksesta valmistuneiden työllistymisestä voit etsiä lisätietoa esimerkiksi töissä.fi – korkeakouluista valmistuneet työelämässä -sivustolta.

Jokaisen opiskelijan opintoihin sisältyy kansainvälistymistä tukevia osioita.

Kansainvälistymisen valmiuksia voi lisäksi kasvattaa mm. seuraavilla tavoilla:

• opiskelijavaihto
• työharjoittelu ulkomailla
• kieliharjoittelu ulkomailla
• osallistuminen yliopiston vieraskieliseen opetukseen
• toimimalla kansainvälisten opiskelijoiden tutorina
• laajemmilla kieliopinnoilla
• kulttuurienvälisen viestinnän tai monikulttuurisuuden opinnoilla
• toimimalla ainejärjestöjen tai ylioppilaskunnan kansainvälisissä tehtävissä.

Tutkintoon voi sisällyttää opintoja oman laitoksen muista oppiaineista, humanistisen tiedekunnan muista laitoksista sekä muista tiedekunnista. Tietyin edellytyksin on mahdollista sisällyttää tutkintoon myös muissa yliopistoissa suoritettuja opintojaksoja.

Oppiaineilla on yhteistyöverkostoja sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Opinnoissa luodaan työelämäyhteyksiä erityisesti Jyväskylän alueen taide- ja kulttuurielämän toimijoihin. Tutkintoihin liittyvät tutkielmat voit tehdä myös yhteistyössä taide- tai kulttuurielämän toimijan kanssa.

Maisterintutkintoon voit sisällyttää työssäoppimisen (harjoittelu), jonka aikana perehdyt opintoihin ja opiskeltavaan alaan liittyviin työtehtäviin. Harjoittelupaikkaa etsittäessä voit hyödyntää laitoksen eri oppiaineiden verkostoja erilaisiin kulttuuriorganisaatioihin ja yrityksiin.

Taidehistoriassa tutkitaan ja tulkitaan sekä teoksia, tekijöitä että laajempia kulttuurisia ilmiöitä. Samalla pyritään ymmärtämään niiden yhteyksiä historiaan, taidemaailmaan, yleisöön ja yhteiskuntaan. Jyväskylän yliopiston taidehistorian tutkimuksessa on kaksi päänäkökulmaa. Yhteiskunnallisesti ja yhteisöllisesti avautuvasta näkökulmasta tarkastellaan taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä asenteita ja arvoja. Erityisesti tutkitaan taidepolitiikan, taiteesta käytävien merkityskamppailujen sekä kuulumisen ja identiteetin teemoja. Historiallisesti painottuvassa tutkimuksessa tarkastellaan taiteilijoita, arkkitehtejä, teoksia ja taiteen ilmiöitä näiden ajallisissa yhteyksissä sekä esimerkiksi kirkkotaiteen, kulttuuriperinnön ja rakennetun ympäristön teemoja. Historiallinen tutkimus kohdistuu erityisesti materiaalisen ja immateriaalisen perinteen vuorovaikutukseen, esimerkiksi uskontojen, tarinallisuuden ja taikauskon heijastumiseen visuaalisessa kulttuurissa. Opintomme tarjoavat hyvät valmiudet suunnata myös kansainväliselle tutkijanuralle.

Taidekasvatuksessa tutkitaan taiteellista ja esteettistä toimijuutta eli prosesseja, joissa ihmiset tekevät tai kokevat taidetta. Tähän liittyy niin empiirisiä hankkeita kuin teorianmuodostusta liittyen toimijuuden ja esteettisen käytännön kaltaisiin käsitteisiin. Hyödyntämällä tällaisia käsitteitä voidaan osoittaa, miten minuus ja maailma muokkautuvat taiteen harrastamisessa ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Taidetta ja esteettistä kulttuuria ei käsitellä omana maailmanaan, vaan analysoidaan niiden ideologiset ja poliittiset ulottuvuudet, tavoitteet ja toimintatavat. Konkreettisesti tutkimus voi käsitellä taiteen opetusta ja taidekasvatuskäytäntöjä, taiteiden roolia koulussa, yhteisötaidetta tai taideprojekteja erilaisten ihmisten parissa. Taidekasvatuksessa tutkitaan myös taidemaailman muuttuneita toimintatapoja ja rajoja muun muassa sosiaalisen median ja digitalisaation kautta.

Kandidaatintutkinto antaa sinulle valmiudet maisteriopintoihin. Maisterintutkinto puolestaan antaa sinulle valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin eli suorittamaan filosofian tohtorin tutkinto. Jatko-opinnot mitoitetaan siten, että tohtorintutkinnon voi suorittaa päätoimisesti opiskellen neljässä vuodessa.

Voit myös hakea kandidaatintutkinnon suoritettuasi erikseen Musiikin, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen järjestämään kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelmaan. Jatko-opintoihin voi hakea myös Jyväskylän yliopiston muihin oppiaineisiin tai muihin koti- ja ulkomaisiin yliopistoihin. Myös maisterintutkinnon suoritettuasi voit hakea jatko-opintoihin muihin koti- ja ulkomaisiin yliopistoihin.