Valmennustieteen kandidaatti- ja maisteriohjelma, liikuntatieteiden kandidaatti ja maisteri (3 v + 2 v), syksy 2027

Valmennustieteen kandidaatin tutkintoon (180 op) kuuluvat valmennustieteen perus- ja aineopinnot ja vapaavalintaisia opintoja (noin 60 op). Lisäksi tutkintoon kuuluvat liikuntatieteellisen tiedekunnan yhteiset opinnot, tieteellisen tutkimuksen metodiopinnot sekä viestintä- ja kieliopinnot. Maisteriopintoihin (120 op) sisältyvät valmennustieteen syventävät opinnot, maisterivaiheen yhteisiä opintoja sekä muita valinnaisia opintoja (yhteensä 40 op). Valmennustieteen opinnoissa on paljon lähiopetusta, kuten demonstraatioita, seminaareja ja ryhmätöitä, joissa opitaan liikuntatieteiden ja työelämän keskeisiä tietoja ja taitoja sekä vuorovaikutusta opiskelijoiden, henkilökunnan ja muiden liikunta-alan asiantuntijoiden kanssa. Valmennustieteen syventävät opinnot järjestetään lähipäivinä, yleensä kolmen päivän aikana kuukausittain.

Valmennustieteen opinnot muodostuvat yhteisistä valmennustieteen opinnoista, joiden lisäksi opiskelijat voivat oman mielenkiintonsa mukaisesti valita vapaavalintaisia opintoja esimerkiksi urheiluvalmennuksen tai hyvinvointivalmennuksen opinnoista. Opiskelija voi täydentää opintojaan myös esimerkiksi valinnaisten liikuntabiologian, liikuntapsykologian ja ravitsemustieteen opinnoilla. Esimerkiksi:

• Urheiluvalmennuksessa opiskelija perehty fyysisen suorituskyvyn kehittämiseen ja siihen liittyviin tekijöihin sekä motoriseen oppimiseen ja valmennuksen pedagogiikkaan.
• Hyvinvointivalmennuksessa opiskelija perehtyy laaja-alaisesti liikunnan ja terveyden välisiin yhteyksiin sekä hyvinvointivalmennuksen teoreettiseen perustaan.

Liikuntatieteiden maisteritutkinnon suorittanut saa valmiudet oman opintosuuntansa jatko-opintoihin, tutkimustyöhön ja toimimiseen asiantuntijana omalla koulutusalallaan. Valmennustieteen ja liikuntabiologisten teemojen lisäksi maisteritutkinnon suorittanut oppii hakemaan, tuottamaan, tulkitsemaan ja raportoimaan tieteellistä tietoa ja soveltamaan sitä käytäntöön. Opinnot antavat vahvan pohjan myös työelämässä keskeisiin taitoihin, kuten ongelmien ratkaisuun, itsensä johtamiseen, viestintään, vuorovaikutustaitoihin, kriittiseen ajatteluun ja argumentointiin.

Maisteritutkinnon suoritettuaan opiskelija ymmärtää urheilu- ja hyvinvointivalmennuksen periaatteet ja niiden teoreettisen taustan sekä kykenee tuottamaan uutta tietoa ja soveltamaan sitä käytännössä näyttöön perustuvassa valmennuksessa ja valmennuskoulutuksessa. Tutkinnon suorittaneet voivat sijoittua mm. liikunta- ja urheilujärjestöihin valmennuksen koulutus-, johto-, kehitys- ja tutkimustehtäviin.

Valmennustieteen opinnot antavat valmiudet toimia alan vaativissa asiantuntijatehtävissä (esimerkiksi asiantuntijatehtävät urheilujärjestöissä, tutkijatehtävät, kuntotestaus, valmentajatehtävät tai liikunta-alan kouluttaja ja yrittäjä). Koulutuksen saaneet opiskelijat voivat sijoittua muun muassa valmennustehtäviin, tutkijoiksi, liikunta-alan koulutus- ja opetustehtäviin, kuntoutuslaitoksiin ja testausasemien johtotehtäviin sekä yrittäjiksi.

Opiskelijoita kannustetaan hakeutumaan kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin jo kandidaatin opintojen loppupuolella. Syventävät opinnot ovat pääosin englannin kielellä, ja ne on integroitu tiedekunnan englanninkieliseen maisteriohjelmaan, jossa opiskelee vuosittain noin 10 kansainvälistä opiskelijaa. Lisäksi liikuntabiologia järjestää vuosittain kansainvälisen symposiumin, jossa alan johtavat asiantuntijat luennoivat ja tapaavat liikuntabiologian opiskelijoita.

Opinnot sisältävät opintojaksoja, joilla vierailee asiantuntijoita työelämän eri alueilta. Lisäksi valmennustieteessä on asiantuntijuus- ja työelämälähtöisiä opintojaksoja, joissa opiskelija saa käytännön harjoittelua ja verkostoituu liikunta-alan toimijoiden kanssa.

Kandidaatin tutkielmassa (10 op) opiskelija tekee pienimuotoisen tieteellisen tutkimuksen joko itsenäisesti tai osana isompaa tutkimusta. Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää tieteellisen tutkimuksen toteuttamisen periaatteet ja osaa kirjoittaa tieteellisen tutkielman.

Pro gradu -tutkielman (30 op) jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa laajan tieteellisen tutkielman sekä kirjoittaa laadukkaan tieteellisen tutkielman ja muita työelämässä tärkeitä asiantuntijatekstejä.

Liikuntatieteiden maisterin tutkinto antaa jatko-opintokelpoisuuden liikuntatieteiden tohtorin tutkintoon.